EKP yllätti torstaina 22. heinäkuuta nostamalla ohjauskorkoja 0,50 prosenttiyksikköä.
Odotettua isompi koronnosto on seurausta siitä, että EKP:n neuvosto arvioi inflaatioriskit aiempaa vakavammiksi. Vaikka suuremmasta koronnostosta oli markkinoilla huhuttu ja osa markkinatoimijoistakin sitä odotti, valtaosalle 50 korkopisteen koronnosto tuli yllätyksenä.
EKP aikoo jatkaa rahapolitiikan normalisointia ja koronnostoja tulevissa kokouksissa.
EKP:n pääjohtaja Christine Lagarde painotti kuitenkin lehdistötilaisuudessa erikseen, ettei kesäkuun kokouksessa annettu ohjeistus tulevien koronnostojen osalta enää pidä. Nyt EKP korosti, että korkopäätökset tehdään aina tilannekohtaisesti kokous kokoukselta. Koronnostojen suuruus riippuu siis talous- ja inflaatiokehityksestä, ja EKP arvioi rahapolitiikan kiristystarvetta aina tuoreimpien tietojen valossa.. Danske Bank odottaa EKP:n nostavan korkoja edelleen syyskuussa 0,50%-yksiköllä ja vielä sen jälkeen kahdesti 0,25%-yksiköllä tänä vuonna, mutta sen jälkeen koronnostoja ei ole odotettavissa.
EKP ilmoitti myös uudesta Transmission Protection Instrument (TPI) -työkalusta, jonka tavoitteena on nimensä mukaisesti tukea rahapolitiikan vaikutuksen tehokasta välittymistä talouteen.
Uusi TPI-ohjelma voidaan ottaa käyttöön, mikäli perusteeton tai hallitsematon markkinakehitys uhkaa muuttaa vakavanlaatuisesti rahapolitiikan vaikutusta euroalueella. EKP pyrkii siihen, että sen rahapolitiikka vaikuttaa mahdollisimman tehokkaasti kaikissa euromaissa. Yksittäisen euromaan valtionlainakorkojen huomattava nousu heijastuu usein talouden muiden toimijoiden kuten yritysten ja kotitalouksien rahoituksen saatavuuteen ja hintaan ja haittaa siten rahapolitiikan välittymistä.
Asuntolainojen tyypillisin viitekorko 12kk euribor nousi perjantaina EKP-kokouksen jälkimainingeissa jo 1,20%:iin. Kuluttajien kannalta olennaista kuitenkin on, että euriborkorot ennakoivat tulevaa korkokehitystä ja siten 12kk euribor pitää sisällään myös odotuksia ohjauskorkojen tulevasta kehityksestä. Siksi euriborkorot eivät välttämättä enää merkittävästi nouse nykytasoiltaan, mikäli EKP lopettaa koronnostot odotustemme mukaisesti tänä vuonna.
Pörsseissä EKP:n päätökset aiheuttivat heiluntaa mutta lopulta osakemarkkinatunnelmat kääntyivät positiivisiksi.
Reaktiot kielivät siitä, että yhtäältä markkinat arvioivat taantumariskejä ja toisaalta puntaroivat EKP:n kyvykkyyttä taklata kahta keskeistä ongelmaa: inflaatiota ja Italian korkoerojen levenemistä. EKP:n eilinen esitys ei kaikilta osin markkinoita vakuuttanut. Vaikka korkoja nostettiin odotettua enemmän, koronnostosykli jäänee Euroopan energiakriisin ja horisontissa häämöttävän taantuman vuoksi lyhyeksi. Inflaation kiihtyminen edelleen on yhä akuutti riski.
Kirjoittaja on Danske Bankin pääanalyytikko Minna Kuusisto.
