Inflaatio on nyt korkeimmalla tasolla yli neljäänkymmeneen vuoteen, ja tämä on saanut keskuspankit tekemään äkkikäännöksen koronakriisin aikaisesta voimakkaasta elvytyksestä ennätysjyrkkään rahapolitiikan kiristämiseen – inflaation hillitseminen lähemmäksi 2 prosentin tavoitetta on keskuspankin tärkein tehtävä.
Tähän kun yhdistetään hiipuva talouskasvu sekä nousevan korkotason vaikutus talouden kasvuvauhdin lisäksi sijoitusten hinnoitteluun on lopputuloksena erittäin hankala markkinatilanne. Ei ole ihmekään, että moni kuukausisijoittaja on ryhtynyt pohtimaan sijoittamisen jatkamisen järkevyyttä. Se on aivan luonnollista – tarkoitukseni onkin tässä tekstissä sekä avata kurssilaskujen historiaa ja myös avata hieman sijoittamisen psykologiaa ja sitä miksi fiksu sijoittaminen ei aina tunnu hyvältä – ja etenkin sitä, miten suurin osa meistä ei kuitenkaan ole tarpeeksi fiksuja (tai onnekkaita) voidaksemme ennustaa markkinan kehitystä. Silloin paras vaihtoehto ei ole kuitenkaan lopettaa sijoittamista kokonaan, vaan jatkaa ajallista hajauttamista eli kuukausittaista sijoittamista entiseen malliin.
Historialliset tuotot eivät ole tae tulevasta, mutta antavat perspektiiviä
Globaalin osakemarkkinan kehitystä heijasteleva MSCI World Mid & Large Cap – hintaindeksi onkin laskenut voimakkaasti vuoden alusta. Edellinen kurssihuippu nähtiin 4.1.2022 ja sen jälkeen indeksi on käynyt syvimmillään 21 % laskussa kesäkuun puolessavälissä vuoden alkuun verrattuna. Huomionarvoista on, että näissä laskelmissa käytetty indeksi on hintaindeksi, eli sen tuotossa ei ole mukana osinkoja. Se on kuitenkin valittu käytettäväksi mahdollisimman pitkän historiansa ansiosta – alla siis listattuna kaikki MSCI World –hintaindeksin eli globaalin osakemarkkinan karhumarkkinat vuodesta 1970 alkaen. Niitä on ollut tämän vuoden kurssilasku mukaan lukien 10 kappaletta, eli suurin piirtein yksi viiden vuoden välein.
Indeksi: MSCI World, Mid & Large Cap, Index, Price Return, Local Currency
Lähde: Macrobond, MSCI
Historiallinen tuotto ei ole tae tulevasta tuotosta – tuotto voi olla negatiivinen
Jos otetaan keskiarvo aiemmista yhdeksästä karhumarkkinasta, ovat globaalit osakkeet laskeneet keskimäärin 35 % huipusta pohjalle, ja karhumarkkinan kesto on ollut keskimäärin 366 päivää eli noin vuoden. Mediaanikurssilasku on taas ollut 29 % ja kesto 268 päivää – etenkin 2000-luvun alun isot kurssilaskut IT-kuplan ja finanssikriisin yhteydessä kasvattavat keskiarvoja jonkin verran.
Emme tokikaan vielä tiedä päättyikö tämän vuoden karhumarkkina vielä tähän, vai tulevatko osakekurssit laskemaan vielä lisää. Tilanne talouskasvun ja inflaation osalta näyttää yhä huolestuttavalta, ja sijoitusnäkemyksessämme suosittelemme yhä varovaista lähestymistä markkinoilla. Toisaalta historiaan verrattuna kurssilaskua on jo jatkunut jonkin aikaa ja korjausliike huipulta on jo kohtuullisen kokoinen.
Myy huipulla, osta pohjalla
Tässä kohtaahan noheva sijoittaja toteaa, että minäpä laitan nyt kuukausiostot tauolle ja ostan osakkeita tai osakerahaston osuuksia vasta kun kurssit ovat laskeneet alimmille tasoilleen. Tämä on erittäin hyvä ajatus, mutta lähestulkoon mahdotonta toteuttaa. On olemassa valtava määrä tieteellistä tutkimusta tästä aiheesta, ja lopputulos niissä on aina sama – markkinan ajoittaminen onnistuneesti ja kerta toisensa jälkeen on äärimmäisen vaikeaa, edes ammattisijoittajan toimesta.
Niinä hetkinä, kun osakemarkkinan lasku pysähtyy, on takana yleensä vähintäänkin kuukausien kurssilasku ja tunnelma markkinoilla ja taloudessa on synkkä. Otsikot lehdissä kertovat siitä, kuinka huonosti taloudessa menee ja miten yritysten tuloskehitys on surkeaa. Jotain luonnollisesti tapahtuu silloin kun pörssin kehitys kääntyy laskumarkkinasta nousumarkkinaksi, mutta se ei ole mitään mitä voi lukea lehtien sivuilta tai yritysten vuosikertomuksista. Pörssikurssit kun ennakoivat tulevaa talouskasvua ja tulevaa tuloskehitystä, ja ovat kaiken lisäksi kaikkien markkinoilla toimivien sijoittajien kollektiivisen yhteisymmärryksen heijastuma tulevasta kehityksestä.
Jotta siis voisi ennustaa sen hetken, kun laskumarkkina kääntyy nousumarkkinaksi, pitäisi tietää mitä odotuksia tulevasta talous- ja tuloskehityksestä on jo hinnoiteltu kaikkien sijoittajien toimesta pörssikursseihin. Lisäksi pitäisi tietää mitä taloudessa ja yritysten tuloksissa tulee 6-12 kuukauden päästä tapahtumaan, nähdä se käänne parempaan tulevassa talous- ja tuloskehityksessä, ja tietää millä hetkellä koko muukin markkina näkee sen käänteen ja ryhtyykin myymisen sijaan ostamaan.
Onnistuessaan sijoittaja voi saavuttaa erinomaisen tuoton, mutta jos ei olekaan liikkeellä tarpeeksi aikaisin, silloin kun tilanne näyttää todella heikolta eikä ensimmäistäkään valonpilkahdusta ole vielä nähtävissä talouden suhteen, voi jäädä merkittäviä tuottoja saamatta – toipuminen pörssissä on usein etenkin alkuun ripeää ja päivittäiset tuotot voivat olla merkittäviä nousuvaiheen alussa.
Markkina-ajoitus vai aika markkinoilla?
Sen sijaan siis, että pyrkisi poistumaan markkinoilta kurssien laskiessa ja ottaisi sen riskin, että ei tohdikaan palata sijoitusmarkkinoille silloin kuin se olisi taloudellisesti järkevintä eli suurimman epätoivon hetkellä, suositellaankin usein kuukausisijoittamisen jatkamista. Ajallisesti hajauttaen osa ostoista osuu väistämättä hyvin lähelle markkinan pohjatasoja, jolloin olisi se kaikista houkuttelevin aika ostaa. Tuotto on tietenkin hieman heikompi kuin jos onnistuisi ajoituksessa täydellisesti, joka kuten todettu on erittäin hankalaa, mutta toisaalta, jos olisi poistunut markkinoilta kokonaan ei saa lainkaan tuottoa markkinan kääntyessä.
On kuitenkin erittäin ymmärrettävää, että sijoitusten tekeminen kurssien jatkaessa laskuaan on henkisesti todella vaikeaa. Meillä ihmisillä onkin sisäsyntyinen tappion pelko.
Tappio kirpaisee enemmän kuin vastaavankokoinen voitto palkitsee
Kaivoin äskettäin kirjahyllystäni Nobel-voittajan, psykologin ja taloustieteilijän Daniel Kahnemanin teoksen ”Ajattelu, nopeasti ja hitaasti”. Sen inspiroimana kysyin sosiaalisen median seuraajiltani osallistuisivatko he seuraavaan peliin: pelissä heitetään kolikkoa, jos saa kruunan voittaa 150 euroa, mutta jos saa klaavan menettää 100 euroa. Pelaisitko sinä? Suurimman osan vastaus on tähän välitön ei. Moni ei pelaisi siinäkään tapauksessa, vaikka todennäköisyyksien avulla laskisi pelin odotusarvon – joka on muuten positiivinen eli 25 euroa. Täysin rationaalinen ihminen ottaisi riskin ja pelaisi. Tämä esimerkki kertoo psykologisesta ilmiöstä nimeltään tappion pelko, ja sen voi tiivistää siihen, että tappio tuntuu aina suhteessa pahemmalta kuin miten hyvältä tuntuisi saman suuruinen voitto. Toinen usein käytetty esimerkki on se, että yleensä ihmisiä harmittaa enemmän se, että kadottaa 50 euron setelin kuin ilahduttaa se, että löytää 50 euron setelin kadulta.
Kyseessä on ilmiö, joka koskettaa meitä kaikkia, mutta etenkin sijoittajia kurssien laskiessa. Tuntuu yksinkertaisesti pahalta nähdä sijoitustensa arvon laskevan, etenkin koska kurssien laskiessa voi olla vaikeaa muistaa se pitkällä aikavälillä saavutettava tuotto. Se tuleva, odotettu tuotto on kuitenkin ainakin jossain määrin epävarma, ja se on kaukana, kun taas ne laskevat kurssit ja heikentyvät sijoitusten arvot ovat nähtävissä tässä ja nyt.
Karhumarkkina ei kestä ikuisesti - näetkö lähelle vai kauas?
Palataan hetkeksi alun historiallisiin karhumarkkinoihin. Jotkin niistä kestivät pidempään, jotkin olivat lyhyempiä, kuten alla olevasta kuvaajastakin voi havaita – tärkeintä on kuitenkin huomata, että ne eivät kestäneet ikuisesti. Osakemarkkinoiden tuotto-odotus on yhä positiivinen, eli pitkällä aikavälillä sijoittaja saa korvauksen ottamastaan riskistä, vaikka lyhyellä aikavälillä välillä kurssit laskevat voimakkaasti noustakseen jälleen sitäkin enemmän. Tämä heilunta kuuluu etenkin osakesijoittamisen luonteeseen. Riskejä voidaan hallita hyvällä hajautuksella, pitkäjänteisyydellä, omiin tavoitteisiin sopivalla sijoitussuunnitelmalla ja etenkin ajallisella hajautuksella.
Indeksi: MSCI World, Mid & Large Cap, Index, Price Return, Local Currency
Lähde: Macrobond, MSCI
Historiallinen tuotto ei ole tae tulevasta tuotosta – tuotto voi olla negatiivinen
