Valtiovarainministeriön vanhempi neuvonantaja Olli Kärkkäinen avasi syitä taloudelliseen epätasa-arvoon. Lapsiperheen taloudelliseen eriarvoisuuteen vaikuttavat naisten ja miesten tuloerojen lisäksi menoerot, kuten esimerkiksi lasten harrastusmenot ja vaatekustannukset.
- Nämä ovat tietysti asioita, joita jokainen perhe käsittelee omalla tavallaan. Tuloerot kumpuavat makrotasolta miesten ja naisten välisistä palkkaeroista. Ja kun ne sitten kohtaavat perheen sisäiset mikrotason menoerot – epätasa-arvoa syntyy väistämättä.
Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK:n varapuheenjohtaja Katja Syvärinen muistutti, että yksi konkreettinen syy taloudelliseen epätasa-arvoon löytyy sukupuolten välisistä palkkaeroista. Palkkaeroja selittää suomalaisten työmarkkinan eriytyminen sukupuolen mukaan: naiset ja miehet työskentelevät suurelta osin eri toimialoilla ja eri tehtävissä.
- Työelämän jakautuminen pitää yllä stereotypioita ja estää osaamisen täysimääräisen hyödyntämisen, se myös heijastuu palkkaeroihin ja sitä kautta eläkkeisiin. Tähän voi syitä etsiä koulutuksesta, mutta myös asenteista.
Accenturen maajohtaja Tomas Nyström kertoi oman työnsä näkökulmasta siitä, mikä merkitys sukupuolten välisellä tasa-arvolla on yrityksille. Tasa-arvoinen ja monimuotoinen työyhteisö luo innovaatioita ja innovaatiot luovat menestystä. Sukupuolten välinen tasa-arvo on tietenkin vain yksi monimuotoisuuden ulottuvuus.
- Me Accenturellakin mielellään palkkaisimme enemmän naisia, mutta naisia on alalla vähemmän. Myös palkkapolitiikkamme on tasa-arvoinen, ei vain sukupuolten välillä, mutta muutenkin.
Olli Kärkkäinen kertoi myös, että naisten ja miesten palkkaerot monesti syvenevät perheen perustamisen yhteydessä. Sanotaankin, että naiset maksavat lapsisakkoa. Kun nainen jää lapsen kanssa kotiin, hän jää usein jälkeen palkkakehityksessä – se näkyy vielä silloinkin, kun hän palaa takaisin työelämään.
- Lapsen syntymästä syntyvä naisten ja miesten bruttotulon ero on 25 prosenttia.
Perussuomalaisten kansanedustaja Sakari Puisto luonnehti keskustelussa perhevapaauudistuksen sisältöä ja ennakoi, että uudistuksen myötä isät alkavat pitää enemmän isyysvapaita. Se osaltaan tulee mahdollistamaan naisten paluun työelämään aikaisemmin ja parantaa naisten tasa-arvoa.
- Politiikan ja sääntelyn keinoja väheksymättä, työelämän puolella perheystävällinen työ on asia, joka tulisi tuoda jatkossakin yhteiskunnalliseen keskusteluun.
Danske Bankin henkilöasiakkaista vastaava johtaja Riikka Laine-Tolonen korosti, että taloudellisen tasa-arvon lähtökohtana on oman ja perheen taloudellisen tilanteen tunteminen ja raha-asioista puhuminen ja sopiminen. Se luo taloudellista vakautta ja mielenrauhaa.
- Kannustan kaikkia naisia perehtymään perheen talouteen ja puhumaan asiasta, koska oman talouden lasikattoa voi jokainen itse särkeä omilla valinnoillaan.
Keskustelun lopuksi keskustelijat olivat varsin yksimielisiä siitä, että vastuu lasikaton murtamisesta jakautuu monelle tasolle: valtiolle ja lainsäätäjille sekä työnantajajärjestöille ja yksittäisille yrityksille. Mutta myös yksilölle, eli jokaiselle meistä.
Pelkästään tietoisuutta kasvattamalla ja rahasta puhumalla, voi jo vaikuttaa. Pienillä arjen valinnoilla voi edistää tasa-arvoa ja toimia esimerkkinä tuleville sukupolville, jotta maailma olisi lähempänä tasa-arvoa ja myös ne lompakoiden lasikatot katoaisivat.
Danske Bankin Lasikatto lompakossa -keskustelutilaisuudessa SuomiAreenassa 15.7.2022 mielipiteitä olivat vaihtamassa valtiovarainministeriön vanhempi neuvonantaja Olli Kärkkäinen, Accenturen maajohtaja Tomas Nyström, perussuomalaisten kansanedustaja Sakari Puisto, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK:n varapuheenjohtaja Katja Syvärinen ja Danske Bankin henkilöasiakkaista vastaava johtaja Riikka Laine-Tolonen.
