Tämän vuoden merkittävät koronnousut ovat vahingoittaneet sijoittajia laajasti. Esimerkiksi Yhdysvalloissa on nähty suurin ja nopein ohjauskoronnosto sitten vuoden 1994. Keskuspankkien nopea käänne korona-ajan elvytyksestä rahapolitiikan kiristämiseen on ravistellut sekä osakemarkkinoita että joukkovelkakirjasijoittajia, sillä korkotason nousu merkitsee joukkovelkakirjojen hintojen laskua.

”Se mitä joukkovelkakirjamarkkinoilla on tänä vuonna korkean inflaation vuoksi tapahtunut, on ollut sekä odottamatonta että täysin poikkeuksellista ja johtanut suurimpaan arvonlaskuun vuosikymmeniin. Normaalisti joukkovelkakirjalainat eli korkosijoitukset vakauttavat salkun tuottokehitystä, mutta suurten koronnostojen vuoksi näin ei ole tapahtunut tänä vuonna. Siksi varovaisimmatkin sijoittajat, joiden varoista suuri osa on sijoitettuna joukkovelkakirjoihin, ovat nähneet arvonvaihtelua ja omistusten markkina-arvon laskua tänä vuonna, vaikka tyypillisesti paljon osakkeita omistaviin sijoittajiin kohdistuu kovin isku markkinoiden ollessa epävarmoja”, sanoo Danske Bankin senioristrategi Kaisa Kivipelto.

Odotamme tämän suhdannekierron korkojen huipun olevan nyt lähellä pitkien korkojen osalta niiden hinnoitellessa jo merkittävästi, eli toisin sanoen ennakoidessa, rahapolitiikan kiristymistä
Mikko Komi, salkunhoitaja.

Taantuman pelko voi olla käännekohta

Euroopassakin etenkin lyhyemmät korot voivat yhä jatkaa nousuaan, heikentäen korkosijoittajan tuottoa vielä jonkin aikaa Euroopan keskuspankin vasta käynnistäessä rahapolitiikan kiristystoimiaan. Euroopan keskuspankin odotetaan tekevän ensimmäisen koronnostonsa 11 vuoteen heinäkuun kokouksessa, ja Yhdysvalloissa keskuspankki Federal Reserven odotetaan jatkavan poikkeuksellisen voimakkaita koronnostoja.

”Tällä hetkellä markkinoilla keskitytään edelleen voimakkaasti korkeisiin inflaatiolukuihin ja keskuspankkien koronnostoihin, jotka lähestyvät Euroopassa ja ovat jo hyvässä vauhdissa Yhdysvalloissa. Mutta 6–12 kuukauden aikavälillä odotamme pitkien korkojen laskevan jälleen hieman – silloin markkinat keskittyvät yhä enemmän talouden taantuman riskiin Euroopassa ja Yhdysvalloissa sekä seuraavaan vaiheeseen keskuspankkien toimissa eli koronlaskuihin talouden elvyttämiseksi”, Kaisa Kivipelto sanoo.

Laskevat korot näkyisivät korkosijoittajalle arvonnousuina ja tyypillisesti näinä epävarmoina aikoina korkosijoitukset tarjoavatkin vakautta sijoittajalle – taantuman uhatessa osakkeiden kurssit laskevat, mutta samaan aikaan keskuspankit yleensä elvyttävät ja saavat siten korkotason laskuun ja sen myötä korkosijoitusten arvot nousevat. Alkuvuoden aikana nähtiin kuitenkin hyvin poikkeuksellinen ajanjakso, jolloin tämä osakkeiden ja korkosijoitusten välinen korrelaatio olikin positiivinen– eli sekä osakkeiden, että korkosijoitusten kurssit laskivat yhtäaikaisesti. Takana on luonnollisesti myös pitkä elvytyksen ja matalien korkojen aikakausi, jolloin juoksevaa tuottoa (eli korkosijoituksista saatavaa kuponkituottoa) ei ole ollut saatavilla – nyt viimein tilanne korkomarkkinoilla on normalisoitumassa ja näkymä tuoton osalta on aavistuksen kirkkaampi, tarjoten myös mahdollisuuden korkosijoitusten pitkällä aikavälillä tuomaan hajautushyötyyn.



Ennustaminen on vaikeaa, erityisesti tulevaisuuden ennustaminen

Jos korot alkavat pikkuhiljaa taas laskea, se antaa sijoittajille kipeästi kaivattua vauhtia joukkovelkakirjojen tuottoihin. Senioristrategi kuitenkin korostaa, että korko-odotuksiin liittyy epävarmuutta.

”Vuoden vaihteessa harva oli aavistanut vallitsevaa korko- ja inflaatiotasoa, ja on tietysti mahdollista, että aliarvioimme inflaation (eli hintojen nousuvauhdin) ja korkojen nousupaineita jälleen lähitulevaisuudessa. Mutta vastaavasti, on myös mahdollista, että aliarvioimme odotetun korkotason laskun vuonna 2023, jolloin odotamme talouden olevan taantumassa”, Kaisa Kivipelto sanoo.

Viime aikoina esimerkiksi pitkät korot (joihin kytkeytyviä sijoituksia löytyy esimerkiksi valtio- ja yrityslainoihin sijoittavissa rahastoissa) ovat jo hieman laskeneet huipuistaan tukien muun muassa valtionlainojen hintoja, mutta markkinoilla voi tapahtua nopeitakin käänteitä muun muassa keskuspankkien päätösten, toteutuneiden inflaatiolukujen sekä talouskasvua ennakoivien mittareiden julkaisujen myötä. Talouskasvuodotusten muutoksilla on suurta merkitystä esimerkiksi yrityslainojen hintakehitykseen, ja niiden noussut korkotaso heijastelee jo melko heikkoa talouskasvunäkymää, mutta toisaalta voi tarjota riskiä sietävälle sijoittajalle jo kohtuullisen hyvää tuottoa.

 

Parempia mahdollisuuksia korkomarkkinoilla

Korkeammat korot tarkoittavat sitä, että tästä eteenpäin on mahdollista saada kohtuullista tuottoa myös korkosijoittajana. ”Odotamme tämän suhdannekierron korkojen huipun olevan nyt lähellä pitkien korkojen osalta niiden hinnoitellessa jo merkittävästi eli toisin sanoen ennakoidessa rahapolitiikan kiristymistä. Esimerkiksi valtionlainarahastot ja yrityslainarahastot ovat pitkän koron sijoituksia, ja etenkin näissä alkuvuoden korkojen nousu on näkynyt arvonlaskuna. Nousseen korkotason ansiosta nämä korkoluokat voivat kuitenkin vähitellen tarjota sijoittajalle jo kohtuullista tuottoa” kommentoi Danske Bankin varainhoitosalkkujen ja Kompassi-rahastojen salkunhoidosta vastaavassa tiimissä työskentelevä salkunhoitaja Mikko Komi.

Kuuntele Mikko Komin kommentteja korkosijoittamisesta Taloudellinen mielenrauha –podcastissa

Tällä hetkellä suosittelemme sijoitusnäkemyksessämme neutraalia painoa osakkeiden ja korkosijoitusten välillä– tarkoittaen sitä, että näkemyksemme mukaan sijoittajan kannattaa pitää osakkeita ja korkosijoituksia samassa painossa kuin pitkällä aikavälillä.

"Hieman varovainen suhtautumisemme osakkeisiin liittyy siihen, että näemme edelleen merkittäviä epävarmuustekijöitä osakemarkkinoilla - muun muassa suhteessa siihen, tuleeko meille talouden taantuma ja kuinka syvä ja pitkä se tulee olemaan", sanoo Kaisa Kivipelto.

Takanamme on poikkeuksellinen aika monella tapaa, ja etenkin näinä aikoina omasta sijoitussuunnitelmasta kiinni pitämisen merkitys korostuu. Muutoksia sijoituksissa pitäisi tehdä ensisijaisesti vain, jos muutosta on omissa tavoitteissa tai elämäntilanteessa. Samalla on syytä muistaa, että riski kuuluu kaikkeen sijoittamiseen. Pitkäjänteisyys on tärkeää myös matalamman riskin sijoituksissa, koska epävarmuus kuuluu kaikkeen sijoittamiseen ja se on myös tulevan tuoton edellytys.

Lue lisää korkosijoittamisesta