Vuosi 2023 on kuluttajalle kaksijakoinen. Lovea kuluttajan kukkaroon louhivat muun muassa korkea inflaatio ja korkojen nousu. Talouden positiivisena ajurina on hyvä työllisyystilanne. Korkean työllisyysasteen ja maltillisesti laskevien asuntojen hintojen yhdistelmä tuo ensiasunnon ostajille mahdollisuuksia päästä kiinni omistusasuntoon.
Korkojen osalta vuosi 2023 on epävarma. Euroopan keskuspankki (EKP) on vihjannut, että koronnostot hidastuvat. Ohjauskorot nousevat vielä, mutta vuoden euribor on Danske Bankin ennusteen mukaan jo lähellä huipputasoaan. Danske Bank odottaa, että EKP nostaa talletuskoron asteittain 3,25 prosenttiin ensi toukokuussa. Tuleva kehitys riippuu inflaation hidastumisesta. Vuonna 2024 ohjauskorkojen ennustetaan painuvan laskuun. Vielä tällä hetkellä korkea korkotaso vaikuttaa kuluttamiseen ja odotammekin, että kuluttajat lykkäävät suurempia hankintojaan.
”Asuntokauppa pysyy vielä tänä vuonna viime vuosia matalammalla tasolla. Asuntojen hintojen arvioidaan laskevan vuonna 2023 neljä prosenttia. Yleisesti ottaen asuntosijoittajat pysyvät varovaisina, koska kohoavat lainakorot ja vastikkeet heikentävät sijoitustoiminnan kannattavuutta. Tilanne on kuitenkin otollinen ensiasuntoa ostavalle, sillä markkinoilla on tarjontaa, ja asuntojen hinnoissa on tinkausvaraa”, Danske Bankin pääekonomisti Pasi Kuoppamäki toteaa.
Inflaatio syö ostovoimaa, sähkötuista helpotusta yksityiseen kulutukseen
Kiivas inflaatio heikensi kuluttajien ostovoimaa poikkeuksellisen paljon viime vuonna, ja tilanne on hankala myös tänä vuonna. Kotitalouksien tilannetta helpottavat hyvä työllisyystilanne ja korona-ajan kotoilun jäljiltä tavallista runsaammat säästöt. Kasvava joukko kotitalouksia on joutunutkin käyttämään säästöjä ja etsimään keinoja oman talouden tasapainottamiseksi.
Energian hinta on kuluttajille ja yksityiselle kulutukselle iso kysymys tänäkin vuonna, mutta toistaiseksi pahimmat skenaariot sähköpulasta eivät ole toteutuneet. Raakaöljyn hinta on ainakin toistaiseksi laskenut huippulukemista, minkä vuoksi bensiini on keväällä 2023 todennäköisesti jo halvempaa kuin viime keväänä. Leuto talvi ja energian tuottamiselle soveltuvat sääolosuhteet pienentävät kuluttajien sähkölaskuja. Energian saatavuutta Suomessa helpottaisi myös täydellä teholla toimiva Olkiluoto 3 -ydinreaktori.
“Hallituksen suunnittelemat erilaiset sähkötuet tuovat helpotusta kuluttajille. Erityisen haavoittuvaisessa asemassa ovat olleet ne omakotitaloasujat, joilla on sähkölämmitys. Toteutuessaan tuet näkyvät kulutuksessa vasta myöhemmin tänä vuonna. Suomi näyttäisi tänä talvena onnistuvan välttämään kiertävät sähkökatkot, joilla olisi tuhoisa vaikutus talouteen”, Kuoppamäki sanoo.
Kulutuskäyttäytyminen määrittää suhdannekehitystä
Danske Bank on kertonut päivitetyssä suhdannekatsauksessaan, että Suomi ajautuu tänä vuonna lievään taantumaan. Ennusteen mukaan bruttokansantuote supistuu 0,7 prosenttia. Myös yksityinen kulutus laskee, mikä vaikuttaa elimellisesti Suomen bruttokansantuotteeseen. Yksityinen kulutus muodostaa bruttokansantuotteesta yli puolet. Viimeisimpien tilastojen perusteella suhdannetilanne on melko vakaa, ja talouden kehitys voi olla hieman ennustettua parempaakin.
Riskit ovat silti edelleen merkittäviä.
Inflaatio ja korkojen nousu heikentävät kulutuskysyntää entisestään alkuvuonna 2023, mutta lämmityskauden päätyttyä kysyntä voi energiakulujen laskiessa toipua hieman. Tänä vuonna kuluttajat keskittyvät peruselintason ylläpitämiseen ja tinkivät kestokulutustavaroiden hankinnoista. Matalasuhdanne ja korkojen nousu jäähdyttävät kysyntää, mikä yhdessä tuotantoketjujen paremman toiminnan kanssa voi madaltaa inflaatiota vähitellen tänä vuonna.
”Kulutuskäyttäytyminen määrittää suhdannekehitystä. Kulutuksen kannalta mielenkiintoisessa asemassa ovat eläkeläiset, koska työeläkkeet nousivat vuodenvaihteessa taitetun indeksin mukaisesti liki 7 prosenttia. Suhdannekehityksen ja työllisyyden kannalta olisi hyvä, jos korotetut eläkkeet päätyisivät ennemmin kulutukseen kuin säästöihin”, Kuoppamäki sanoo.
