Neljä viidestä (79 %) nuoresta, korkeakoulutetusta kaupunkilaisesta nimeää omistuskodin toivomakseen asumismuodoksi. Osuus on hieman koko väestöä (71 %) korkeampi. Tiedot käyvät ilmi Danske Bankin teettämästä Taloudellinen mielenrauha 2023 -kyselystä.
Joka neljäs suomalainen (25 %) kokee joutuneensa tinkimään asumistoiveistaan korkojen nousun ja inflaation vuoksi ainakin jossain määrin. Nuorista, korkeakoulutetuista kaupunkilaisista asumisestaan on joutunut tinkimään vähintään jossain määrin 29 prosenttia.
”Omistusasunto on suomalaisen nuoren unelma, ja jokaisen tasavertaisesta mahdollisuudesta sen toteuttamiseksi on pidettävä huolta myös vastaisuudessa. Yksi keino tähän on jatkaa ASP-järjestelmän kehittämistä esimerkiksi niin, että ASP-lainaan vaadittava omarahoitusosuus laskettaisiin 5 prosenttiin. Samalla ASP-lainan ehtoja on syytä päivittää joustavammiksi, jotta ASP on jatkossakin houkutteleva ja kilpailukykyinen väylä ensiasunnon hankintaan”, sanoo Danske Bankin henkilöasiakkaiden lainoista vastaava johtaja Sari Takala.
Nuorten, korkeakoulutettujen kaupunkilaisten keskuudessa oma pari- tai rivitaloasunto on noussut toivotuimmaksi asumismuodoksi oman kerrostaloasunnon ohi. Oman pari- tai rivitaloasunnon valitsi toivotuimmaksi asumismuodoksi lähes joka kolmas (32 %) ryhmän vastaajista.
”Rivi- ja paritaloasumisen suosion kasvu on kiinnostava muutos nuorten, korkeakoulutettujen kaupunkilaisten asumistoiveissa. Kodeissa tehdään nyt selvästi aiempaa enemmän etätöitä, mikä voi selittää kasvanutta tarvetta lisäneliöille”, Takala sanoo.
Oman kerrostaloasunnon nimeää toivomakseen asumismuodoksi enää 25 prosenttia nuorista, korkeakoulutetuista vastaajista (35 % v. 2021). Vuokrakerrostaloasunnon nimesi toivotuimmaksi asumismuodoksi 10 prosenttia (8 % v. 2021) ryhmän vastaajista.
Koko väestön tasolla muutokset eri asumismuotojen suosiossa ovat hyvin pieniä. Kolme toivotuinta asumismuotoa ovat oma omakotitalo (37 %), oma kerrostaloasunto (19 %) sekä oma pari- tai rivitalo (15 %).
Tietoa tutkimuksesta
Danske Bank on tehnyt Taloudellinen mielenrauha -tutkimuksia vuodesta 2018 asti. Tällä kertaa kyselytutkimukseen vastasi 3021 suomalaista ja kaikissa Pohjoismaissa vastaajia oli yhteensä 6043. Kyselytutkimuksen aineisto kerättiin 24.2.–10.3.2023. Kyselytutkimuksen toteutti YouGov Finland Danske Bankin toimeksiannosta.Taloudellisen mielenrauhan tasoa seurataan vuosittain Pohjoismaissa Danske Bankin kehittämän indeksin avulla. Taloudellisen mielenrauhan indeksi on rakennettu kysymyksistä, jotka mittaavat ihmisten luottavaisuutta omaan taloudelliseen tilanteeseensa, talouteen liittyvien huolten määrää ja taloudellisen tilanteen tulevaisuudennäkymiä.Tutkimuksessa nuorella, korkeakoulutetulla kaupunkilaisella tarkoitetaan vähintään alemman korkeakoulututkinnon suorittaneita 18-34 -vuotiaita, jotka asuvat yli 100 000 asukkaan kaupungissa.
