Yhä harvempi suomalainen kokee tulojen ja menojen yhteensovittamisen helpoksi, käy ilmi Danske Bankin Taloudellinen mielenrauha 2024 -tutkimuksesta.
Huhtikuussa tehdyn tutkimuksen mukaan 32 prosenttia suomalaisista kokee, että tulojen ja menojen yhteensovittaminen on vaikeaa tai erittäin vaikeaa. Osuus on ennallaan viime vuodesta, mutta tulojen ja menojen yhteensovittamisen helpoksi tai erittäin helpoksi kokevien osuus on laskenut kaksi prosenttiyksikköä 30 prosenttiin.
Vanhin ikäryhmä kokee tulojen ja menojen sovittamisen muita selvästi useammin helpoksi. Samoin miehet kokevat asian naisia useammin helpoksi. Pienituloisimmat ja opiskelijat kokevat tulojen ja menojen yhteen sovittamisen vaikeaksi muita useammin.
”Ensimmäistä kertaa mittaushistoriassa Suomessa on enemmän heitä, jotka kokevat tulojen ja menojen yhteensovittamiseksi vaikeaksi helpon sijaan. Korkojen ja hintojen nousu on varmasti osaltaan vaikuttanut tilanteeseen, mutta kehitys on ollut nopeaa jo ennen nykyistä korkojen nousua”, sanoo Jens Wiklund, Danske Bank Suomen maajohtaja.
Tulojen ja menojen yhteensovittaminen on ollut suomalaisille vuosi vuodelta vaikeampaa koko tutkimuksen historian ajan. Vielä vuonna 2018 vain 22 prosenttia koki, että tulojen ja menojen yhteensovittaminen on vaikeaa tai erittäin vaikeaa. Helpoksi tai erittäin helpoksi tulojen ja menojen yhteensovittamisen kokevia oli tuolloin 40 prosenttia väestöstä.
”Tilanne tuntuu huononevan vuosi vuodelta, ja muutokset ovat olleet yllättävänkin nopeita. Tulojen ja menojen yhteensovittaminen on yksi taloudellisen mielenrauhan kulmakivistä. Inflaatio selittää toki osan tilanteen heikkenemisestä, mutta heikkenemiskehitys on alkanut jo nollakorkojen aikana. Vahvempi säästämisen ja sijoittamisen kulttuuri auttaisi suomalaisia varautumaan sekä tulevaisuuden haaveisiin että odottamattomiin kuluihin, ja voisi siten vahvistaa myös suomalaisten taloudellista mielenrauhaa”, sanoo Wiklund.
Kotitalouksille on tänä vuonna luvassa helpotusta. Danske Bank ennustaa, että tänä vuonna palkat nousevat inflaatiota nopeammin. Myös monen asuntovelallisen kuukausierä laskee korontarkistuspäivänä, vaikka korot laskevatkin toivottua hitaammin.
”Tämä vuosi näyttää kuitenkin jo suomalaisille kotitalouksille paremmalta, sillä ennustamme palkkojen nousevan inflaatiota nopeammin. Tilapäisesti nouseva työttömyys tosin painaa vielä kuluttajien luottamusta. Myös monen asuntovelallisen korko laskee nykyisestä seuraavana korontarkistuspäivänä”, sanoo pääekonomisti Pasi Kuoppamäki.
Suomessa asuntolainat sidotaan vaihtuvaan korkoon. Vuosina 2003–2023 tehdyistä asuntolainasopimuksista 96 prosenttia oli vaihtuvakorkoisia. Muualla pitkä korko tuo vakautta asumiskuluihin. Esimerkiksi taloudellisen mielenrauhan kärkimaassa Tanskassa lähes 40 prosenttia asuntolainoista sidotaan 30 vuoden kiinteään korkoon ja noin 40 prosenttia 5–10 vuoden kiinteään korkoon.
”Vahva asuntolainojen vaihtuvakorkoisuus on epäilemättä osaltaan heikentänyt Suomen tulosta etenkin verrattuna Tanskaan. Tulojen ja menojen yhteensovittaminen vaatii talouden pitkäjänteistä suunnittelua. Se ei ole helppoa, jos asumismenot voivat vaihdella jopa kolmen kuukauden välein”, sanoo Jens Wiklund.
Taloudellinen mielenrauha 2024 -kyselytutkimus
Danske Bank on jo vuodesta 2018 selvittänyt pohjoismaalaisten taloudellisen mielenrauhan tasoa kyselytutkimuksella.
Tämän Pohjoismaissa toteutetun selvityksen pohjalta Danske Bank on kehittänyt taloudellista mielenrauhaa kuvaavan indeksin. Indeksi on rakennettu kysymyksistä, jotka mittaavat ihmisten luottavaisuutta omaan taloudelliseen tilanteeseensa, talouteen liittyvien huolten määrää ja oman taloudellisen tilanteen tulevaisuudennäkymiä
Tiedot kerättiin sähköisenä kyselynä YouGovin kuluttajapaneeleissa 11.–19.4.2024.
Tutkimuksen kohderyhmään kuuluvat 18 vuotta täyttäneet kansalaiset kussakin maassa iän, sukupuolen ja alueen mukaan edustavilla otoksilla. Otoskoko Suomen osalta on 3031, jolloin keskimääräinen virhemarginaali kokonaistasolla on noin ±1,6%-yksikköä (95%:n luottamustasolla). Ruotsin, Norjan ja Tanskan osalta otoskoko on kussakin 1006 haastattelua, jolloin virhemarginaali on kokonaistasolla keskimäärin noin ±2,8%-yksikköä (95%:n luottamustasolla).
