Heinäkuun viimeisenä päivänä Japanin keskuspankki nosti ohjauskorkoa ja sai Japanin jenin vahvistumaan. Samana päivänä Fed viittasi ohjauskoron mahdolliseen laskuun syyskuussa. Nämä päätökset ja viestintä johtivat Japanin ja Yhdysvaltain korkoeron supistumiseen. Tärkein voimakkaan kurssilaskun ajuri oli lopulta Yhdysvaltojen työllisyysraportti: työpaikkoja syntyikin heinäkuussa paljon odotuksia vähemmän, ja Yhdysvaltain työttömyysaste ponnahti yllättäen 4,1 prosentista 4,3 prosenttiin.
Kun aiemmin sijoittajat odottivat talouden pehmeää laskua, kovan laskun eli taantuman uhka palasi nopeasti sijoittajien odotuksiin. Kun odotukset tulevasta kasvusta arvioidaan jyrkästi uudelleen, nähdään usein myös merkittäviä laskupäiviä osakkeissa, jonka lisäksi markkinakorot laskevat tukien korkosijoitusten hintakehitystä. Niin kävi myös tällä kertaa.
Laineita idästä – Japanin koronnosto sijoittajien kiusana
Entä miten Japanin jenin vahvistuminen ja sitä edeltänyt suhteellisen yllättävä koronnosto Japanin keskuspankilta liittyy osakekurssien laskuun Yhdysvalloissa ja muualla maailmassa?
Samaan aikaan, kun muualla maailmassa keskuspankit ovat nostaneet korkoja kasvattaen lainakustannuksia myös sijoittajille, Japanin korkotaso on pysynyt erittäin matalana huolimatta muutamasta kiristystoimesta viimeisen vuoden aikana. Japanin keskuspankin viimeisin koronnosto tehtiin 0 % ohjauskoron tasolta 0,25 % tasolle. Tämä korkoero Japanin ja muun maailman välillä on johtanut merkittävän ”carry trade” -position muodostumiseen; suomeksi puhutaan korkoerokaupasta. Sijoittajat ovat lainanneet rahaa jeneissä saavuttaen erittäin edullisen korkotason sijoituslainoilleen tai vastaaville järjestelyilleen ja hankkineet rahalla sijoituksia ympäri maailman, etenkin Yhdysvalloista.
Japanin keskuspankin koronnosto ja sen laukaisema jenin vahvistuminen sekä Yhdysvaltain keskuspankin Fedin syyskuun koronlaskua ennakoiva kommentti antoivat lähtölaukauksen korkoerokauppojen purkamiseen. Todennäköisesti jo heinäkuussa alkaneet teknologiaosakkeiden kurssilaskut vauhdittivat näiden ns. “carry trade” -kauppojen purkua. Sijoittajat ovat olleet jopa pakotettuja myymään omistuksiaan muualla maailmassa voidakseen sulkea aiempaa kalliimmaksi kasvaneet jenimääräiset lainapositionsa.
Myrskyn jälkeen on myös poutaa – miten luotsaus sujuu keskuspankeilta?
Kuten usein käy, nähtiin muutaman kovan laskupäivän jälkeen vahvaa kurssinousua suuressa osassa osakemarkkinoita tämän viikon aikana. Etenkin japanilaisten osakkeiden osalta päästiin historiankirjoihin sekä yhden päivän 12,4 % prosentin kurssilaskun että sitä seuranneen yli 10 % yhden päivän kurssinousun osalta. Viikon edetessä muissakin markkinoissa nähtiin kurssinousua, ja heilunta rauhoittui. Japanin keskuspankki kertoi, ettei aio välittömästi jatkaa koronnostojaan rauhoittaen jenin kehitystä.
Yhdysvalloista saatiin joitakin positiivisesti yllättäviä talouslukuja viikon aikana, joka lievensi taantumauhkaa Yhdysvalloissa. Markkinakorot hieman nousivat ja odotukset koronlaskujen osalta taas rauhoittuivat – markkinan panikoidessa spekuloitiin jopa sillä, että Fed tekisi hätäkoronlaskun. Sellaista ei kuitenkaan saatu, mikä on yksi merkittävä tekijä sen takana, että markkina on nyt rauhoittunut. Panikoidut päätökset Fediltä todennäköisesti vain lisäisivät yleistä hermostuneisuutta markkinoilla.
Ovatko taantumahuolet siis ohi, kun pörssit ovat olleet vaihteeksi jälleen nousussa? Lopullinen totuus siitä johtivatko Fedin aiemmat koronnostot pehmeään laskuun tai taantumaan ei ole vielä selvillä. Hermostuneisuus voi yhä jatkua, ja riippuen siitä tukevatko jatkossa julkaistavat talousluvut pehmeää laskua vai taantuman todennäköisyyttä, tulevat osakkeet joko reagoimaan positiivisesti tai negatiivisesti.
Miten sijoittaja voi varautua epävarmuuden keskellä?
Sijoittajalle tärkein tehtävä nyt on tarkistaa omien sijoitusten hajautus. Jos tämä markkinaheilunta vei yöunet voisi olla hyvä idea pohtia, pitäisikö salkussa olla jonkin verran tai aiempaa enemmän korkosijoituksia. Jos edessä onkin Yhdysvaltojen taantuma (johon emme nyt usko), olivat viime päivien kurssilaskut vasta alkusoittoa. Ja jos edessä onkin taantuma, nyt on hyvä aika muistaa sijoittamisen toinen tärkeä teesi eli pitkäjänteisyys.
Pitkät laskumarkkinat, jollainen taantuman toteutuessa saataisiin, ovat niitä hetkiä, jolloin testataan kykyä pysyä pitkän aikavälin sijoitussuunnitelmassa. Jos siinä onnistuu, ja hyödyntää vaikka ajallista hajauttamista kurssilaskun aikana, saa sen parhaan palkinnon eli paranevan tuotto-odotuksen sijoituksilleen. Laskumarkkina on sijoittajalle ensisijaisesti mahdollisuus, ei uhka.
Toisaalta, jos pehmeä lasku lopulta toteutuu, kuten odotamme, on erittäin tärkeää pysyä sijoitusmarkkinoilla. Heiluntaa voi olla luvassa vastakin, ja sen varalta on hyvä tarkistaa, että salkku ei ole yhden yhtiön tai toimialan varassa.
Salkun hajautuksen varmistamisen ja itselle sopivien sijoituskohteiden valinnan myötä voi hermoilun sijaan keskittyä joko talouden kehityksen seurantaan ilman huolia oman salkun kehityksestä tai sitten loppukesästä nauttimiseen ilman sijoitusmarkkinan jatkuvaa vilkuilua.
Artikkelin kirjoittaja on Kaisa Kivipelto, Danske Bank Suomen senioristrategi ja sijoittamisen erityisasiantuntija. Kaisa juontaa myös sijoittamiseen, talouteen ja raha-asioihin liittyvää huippusuosittua Taloudellinen mielenrauha -podcastia. Kaisaa voit seurata hänen sosiaalisen median kanavissaan Instagramissa, LinkedInissä tai X:ssä.
Materiaali on yleistä tietoa eikä se ole täydellinen kuvaus sijoituskohteesta tai siihen liittyvistä riskeistä. Ennen sijoituspäätöksen tekemistä asiakkaan tulee tutustua sijoituskohteen ominaisuuksiin, riskeihin ja verotukseen. Sijoitusten toteutuvasta tuotosta tai siitä että valittujen sijoitusten arvonkehitys olisi esitettyjen tuotto-oletusten mukainen tai aina positiivinen, ei ole takeita. Sijoitusten arvo voi nousta tai laskea ja näin ollen sijoittajat saattavat menettää sijoittamiaan varoja. Sijoittamiseen liittyy aina taloudellinen riski. Tavoiteltu tuotto voi jäädä saamatta ja sijoitetun pääoman voi menettää osittain tai kokonaan. On syytä muistaa, että historiallinen tuotto ei ole tae tulevasta. Asiakkaan tulee perustaa sijoituspäätöksensä omaan arvioonsa rahoitusvälineestä ja siihen liittyvistä riskeistä, sillä asiakas vastaa itse sijoituspäätöstensä taloudellisista seuraamuksista. Tämä materiaali ei ole yksilöllinen suositus eivätkä annetut tiedot liity yksittäisen asiakkaan sijoitustavoitteisiin, taloudelliseen tilanteeseen tai erityistarpeisiin. Vaikka pyrkimyksenä onkin antaa mahdollisimman tarkkoja ja oikeita tietoja, ei pankki takaa ulkopuolisista lähteistä saatujen tietojen täydellisyyttä tai virheettömyyttä. Esitetyt näkemykset edustavat pankin arvioita materiaalin laatimishetkellä ja niitä voidaan muuttaa ilman erillistä ilmoitusta. Pankki ei vastaa mistään kuluista tai tappioista, joita materiaalin tietojen käyttö voi aiheuttaa. Materiaali sisältää pankin omistamaa immateriaalioikeudellisesti suojattua aineistoa, johon pankki pidättää kaikki oikeudet.
