Taloustieteen emeritusprofessori Sixten Korkman.
Uskotko, että kaikilla nuorilla on Suomessa yhtä suuret mahdollisuudet toteuttaa unelmiaan?
Kyllähän Suomi on sellainen maa, jossa tutkitun tiedon valossa nuorilla on hyvä mahdollisuus menestyä. Suomessa on demokraattinen koululaitos, joka tarjoaa kaikille hyviä koulutusmahdollisuuksia. Tässä mielessä Suomi tarjoaa poikkeuksellisen hyvän mahdollisuuden menestyä verraten useimpiin muihin maihin. Tämä näkyy siinä, että Suomessa sosiaalinen kierto on ainakin tähän mennessä ollut suurempaa kuin missään muualla maailmassa.
Mistä itse unelmoit 15-vuotiaana?
Unelmoin maailmaan tutustumisesta, ja 16-vuotiaana lähdinkin merille. Olin kolmena kesänä merillä ja näin paljon maailmaa. Toinen unelmani oli ymmärtää yhteiskuntaa ja maailmaa laajemmin, ja sen takia hakeuduinkin valtiotieteelliseen tiedekuntaan opiskelemaan.
Mitä vahvuuksia Suomella on nuorten unelmien toteutumisen mahdollistajana? Entä mitä heikkouksia?
Koulutus on ensimmäinen vahvuus. Suomi on myös turvallinen maa. Tärkeää on myös, että olemme Euroopan unionin jäsen. Se tarkoittaa sitä, että maailma on sinulle avoin ja nuoret voivat niin halutessaan hakeutua ulkomaille opiskelemaan tai töihin. Vanhan toteamuksen mukaan on lottovoitto syntyä Suomeen, eikä se minusta aivan väärin ole.
Ehkä meidän uudistumiskykymme on ollut hieman puutteellinen. Työmarkkinoidemme toimivuus ei ole paras mahdollinen. Se on ongelma nuorten kannalta, koska nuorten on päästävä niihin sisään ja löytää sieltä itselleen rooli. Se joka on keski-ikäisen ay-liikkeen jäsenen kannalta toimiva turvajärjestelmä, ei välttämättä ole paras ensimmäistä työpaikkaansa hakevan nuoren kannalta. Tätä sopisi miettiä enemmänkin.
Joidenkin mielestä sosiaaliturvajärjestelmämme on passivoiva. En menisi itse näin pitkälle, mutta sanoisin, että tärkeintä on toimia niin, että nuori on joko koulutuksessa tai työssä. Sen voi tehdä joko porkkanalla tai kepillä.
Mihin suuntaan Suomi on menossa nuorten unelmien mahdollistajana?
Olen leikkisästi usein päättänyt puheenvuoroni sanomalla, että Suomi on maa, jolla on loistava menneisyys ja upea tulevaisuus, mutta tämä nykyisyys on vain valitettavan surkea. Tältähän se on jossain määrin tuntunut, kun meillä on kymmenen vuotta ollut nollakasvun kausi. Uskon kuitenkin, että olemme menossa parempaan suuntaan. Näin osoittavat myös talouden indikaattorit.
Toinen syy optimismiin on, että Suomessa on perusasiat hyvässä kunnossa. Koulujärjestelmämme on edelleen kansainvälisesti katsottuna erittäin hyvällä tasolla, meillä on tehokas julkinen hallinto, toimiva oikeusvaltio, eikä meillä ole korruptiota.
Suomalaiset vaikuttavat myös keskimäärin onnellisilta – työelämässäkin. Olemme Bengt Holmströmin kanssa käyttäneet tällaista termiä kuin ”suomalainen paradoksi”. Paradoksi on, että tämä maa, jossa on niin paljon vahvuuksia, on kuitenkin pitkän aikaa jäänyt jälkeen esimerkiksi Saksasta ja Ruotsista. Suoritukset eivät ole olleet niin hyviä kuin toivoimme, ja se on hieman hämmentävää.
