Nykytekniikan avulla on mahdollista suunnitella varojen käyttöä entistä paremmin

Asunnon ostaminen on edelleen hyvä tapa säästää. Kasvukeskuksissa asuntojen arvon odotetaan nousevan. Asuntolainan lyhentäminen on toimivaa ”pakkosäästämistä” niillekin, jotka eivät muuten saisi pantua rahaa sivuun.

– Lisäksi asuntosäästäminen on verotuettua säästämistä, huomauttaa Mikko Juopperi Danske Bankin Varallisuudenhoidosta. Lainan koroista saa vielä toistaiseksi vähentää osan verotuksessa. Suurin etu on, että omana kotina käytetyn asunnon myynti- eli luovutusvoitto on yleensä verovapaa.

Osa ihmisistä ajattelee, että omistusasunto tarjoaa turvallista asumista ja mielenrauhaa eläkevuosina. Jos lainat on jo pääosin maksettu ja asunto ja taloyhtiö ovat hyvässä kunnossa, asumisen juoksevat kulutkin voivat olla huomattavasti vuokraa edullisemmat.

– Omistusasujallakaan asumiskulut eivät silti pienene siitä, mitä ne olivat ennen eläkevuosia. Omistusasujan on myös aina varauduttava siihen, että rahaa tarvitaan omiin ja taloyhtiön remontteihin. Etenkin putkiremontit ja muut isot peruskorjaukset voivat maksaa satoja tai jopa tuhatkuntakin euroa asuntoneliötä kohti, muistuttaa Susanna Miekk-oja.

Yli 65-vuotiailla muut kulutusmenot pienenevät aiemmasta selvästi, mutta asumismenot eivät*. Se pitää ottaa huomioon omassa eläkeajan talouden suunnittelussa.

Miekk-oja tietää, että omaisuuden realisoiminen on suomalaisille henkisesti vaikeaa. Pienempään omistusasuntoon vaihtamalla voi saada rahaa, mutta summan suuruus riippuu asunnon laadusta ja sijainnista ja monesta muusta asiasta. Asuntojen hintakehitys on 2010-luvulla muuttunut huomattavasti aiemmista vuosikymmenistä Se saattaa tuottaa yllätyksiä niille, jotka ovat laskeneet paljon oman kotinsa arvon varaan. Keskusten ulkopuolella asunnot ovat monin paikoin halventuneet eli menettäneet arvoaan.

Miekk-oja arvelee, että tulevaisuudessa oma asunto realisoidaan yhä useammin hoivatarpeisiin. Muu lisätulo eläkevuosille on saatava muualta kuin asunnosta, useimmiten hankkimalla tuottoa sijoitusvarallisuudelle.

– Nykytekniikan avulla on mahdollista suunnitella varojen käyttöä entistä paremmin ja arvioida, missä tahdissa säästöjä voi käyttää niin, että ne riittävät eri tavoitteisiin eivätkä lopu kesken, hän toteaa.

Miten eläkesäästöjä tulisi hajauttaa? Tilaajana pääset lukemaan koko artikkelin täältä.

Susanna Miekk-oja on johtaja Danske Bankin Varallisuudenhoidossa.

*Pellervon taloustutkimuksen PTT:n tutkimus 2017