Jaa

Danske Bankin Kimmo Laaksonen: Suomalainen ansaitsee lisää valinnanvapautta vaurastumiseen

Suomalaiset eivät komeile maailman kärkijoukoissa rahoitusvarallisuudella mitattuna. Tarvitsemme pitkäaikaiseen osakesäästämiseen kannustavia ratkaisuja, jotka mahdollistavat vaurastumisen järkevällä tavalla ja myös varallisuuden käytön eri elämänvaiheissa. Ruotsista ja Norjasta löytyy hyviä malleja, joiden toteuttamiseen Suomessa on jo toimiva infrastruktuuri PS-tilijärjestelmästä.

 

30 vuotta sitten toimintansa aloittivat Suomen ensimmäiset sijoitusrahastot, joista Danske Bankin edeltäjän Postipankin Sijoitusrahasto Presta merkittiin ensimmäisenä sijoitusrahastorekisteriin 15.10.1987. 

Vain pari päivää rahastojen käynnistymisen jälkeen koitti musta maanantai, ja maailman pörssit romahtivat pitkän nousukauden jälkeen. Kesti lähes kymmenen vuotta, ennen kuin suomalaiset alkoivat taas löytää rahastosijoittamisen. Rahastojen suosio nousi erityisesti 2000-luvun alussa, ja nykyään jo lähes joka neljäs suomalainen on rahastosijoittaja. 

– 30 vuotta sitten toimme markkinoille Suomen ensimmäisen sijoitusrahaston, ja haluamme olla myös jatkossa kärkijoukoissa tukemassa suomalaisten vaurastumista tuomalla lisää valinnanvapautta ja aitoja vaihtoehtoja markkinoille, sanoo Danske Bank Suomen Varallisuudenhoidon johtaja Kimmo Laaksonen.

Elämä muuttuu, säästämistapojenkin on muututtava

Allianzin tuore Global Wealth Report* puhuu karua kieltä suomalaisten vaurastumisesta kansainvälisiin kilpakumppaneihin nähden: 20 maan vertailussa Suomi asettuu jumbosijalle, mitattiin rahoitusvarallisuutta henkeä kohden sitten mediaanilla tai keskiarvolla.

Elämme aina vain pidempään aktiivista elämää. Eikä se tarkoita ainoastaan sitä, että eläkeaika pidentyisi vaan uudenlaisia elämänvaiheita, jotka vaativat rahoitusta, tulee jo paljon ennen sitä.

– Yhä useampi meistä uudelleen kouluttautuu toiseen tai kolmanteenkin ammattiin, joku haluaa ottaa välivuosia matkusteluun, toinen jättäytyy pois päivätyöstään hoitaakseen lapsia tai ikääntyviä vanhempiaan, Laaksonen kuvaa.

Samaan aikaan, kun elämä muuttaa, matalakorkotaso pitää huolen siitä, että suomalaisten talletustileillä makaavat 86 miljardia euroa eivät kasvata omistajiensa varallisuutta.

– Moni ajattelee, että sijoittaminen on monimutkaista, kallista, korkeariskistä ja vain jo ennestään varakkaille. Me Danske Bankissa uskomme, että sijoittaminen on kaikille. Se vaatii kuitenkin kahta asiaa: laadukasta neuvontaa ja helppoja sijoituspalveluita, Laaksonen sanoo.

– Jotta saamme omaehtoisen pitkäaikaisen osakesäästämisen lentoon Suomessa, tarvitsemme ratkaisuja, joita on tehty Ruotsissa ja vastikään Norjassa, hän jatkaa.

Keskitytään olennaiseen

Suomessakin on ratkaisuja, jotka sopivat hyvin eläkesäästämisen tukemiseen. Edeltävien elämänvaiheiden rahoittamiseen tarvitsemme kuitenkin ratkaisuja, jotka eivät ole kepillä tai porkkanalla sidottuja vuosikymmeniksi.

Ruotsissa on jo viisi vuotta ollut käytössä Investeringssparkonto (ISK), jollaiselle säästää jo lähes 1,9 miljoonaa ruotsalaista. Norjaan saatiin samantyyppinen Aktiesparkonto (ASK) käyttöön aivan vastikään. Näiden tilien sisällä sijoittajan on mahdollista tehdä muutoksia osake- ja osakerahasto-omistuksiinsa ilman, että hän maksaa veroja hajauttaessaan säästöjään.

– Verot tulee ehdottomasti maksaa myös pääomatuloista. Pitkäaikaissäästämistä tulisi kuitenkin myös Suomessa tukea varmistamalla, että verotus tapahtuu vasta, kun tuotot otetaan käyttöön. Auttaisi esimerkiksi työurien pidentämisessä, jos suomalaisilla olisi järkevä tapa varautua rahoittamaan vaikkapa uudelleenkouluttautuminen, Laaksonen sanoo.

Hän myös muistuttaa, että tällainen infrastruktuuri Suomeen rakennettiin jo seitsemän vuotta sitten, kun PS-tilit, jotka mahdollistivat sijoittamisen ilman veroseuraamuksia PS-kuoren sisällä, tulivat markkinoille.

PS-tili luotiin lähtökohtaisesti tukemaan suomalaisten eläkesäästämistä sitomalla varat tilille eläkeiän alkuun ja myöhemmin 68 ikävuoteen asti. Olemassa olevan rakenteen päälle olisi kuitenkin helppo rakentaa aiempaa joustavampi ratkaisu.

– Eri sijoitusmuotojen erilainen verokohtelu aiheuttaa tällä hetkellä turhaa sekavuutta ja tekee vaihtoehtojen vertailusta hankalaa. Se ohjaa myös sijoittamisesta käytävää keskustelua sivuraiteelle eli verotuskiemuroihin. Tarvitsemme tasapuolisuutta, läpinäkyvyyttä ja valinnanvapautta, jotta suomalaiset voivat vaurastua järkevästi ja keskittyä olennaiseen – omaan elämäänsä, Laaksonen päättää.


*) Allianz Global Wealth Report 2017: https://www.allianz.com/en/economic_research/publications/specials_fmo/agwr17e.html/ 

Suomen ensimmäinen sijoitusrahasto Danske Invest Suomi Osake 30 vuotta

  • Merkittiin 15.10.1987 nimellä Sijoitusrahasto Presta Sijoitusrahastorekisteriin Suomen ensimmäisenä sijoitusrahastona. Samaan aikaan Suomessa aloitti viisi muuta sijoitusrahastoa.
  • Rahaston ensimmäinen salkunhoitaja oli PSP-Sampo Rahasto-osakeyhtiön toimitusjohtaja salkunhoitaja Kari Heikkilä.
  • Tällä hetkellä rahastoa hoitaa Suomen parhaana salkunhoitajanakin palkittu Juha Varis.
  • Rahaston aloittaessa sen salkku jakaantui joukkovelkakirjalainoihin, osakkeisiin ja talletuksiin. Nykyään rahasto sijoittaa vain osakkeisiin.
  • 30 vuoden aikana rahaston keskimääräinen vuosituotto on ollut 8,6 prosenttia. Se tarkoittaa, että jos rahaston aloittaessa siihen olisi sijoittanut 1000 markkaa (168 euroa), sijoituksen arvo olisi nyt 2000 euroa. Jos taas olisi 30 vuoden ajan kuukausittain sijoittanut rahastoon 34 euroa (200 markkaa), varallisuutta olisi kertynyt jo 55 400 euroa.

Kiinnostuitko?
Tervetuloa Danske Bankiin.