Tilastokeskuksen 14.1.2021 julkistaman tiedon mukaan inflaatio oli edelleen hidasta joulukuussa: keskimääräiset kuluttajahinnat nousivat 0,2 prosenttia suhteessa viime vuoteen. Marraskuuhun verrattuna kuluttajahinnat nousivat 0,1 prosenttia. Pienen nousun taustalla oli muun muassa lentojen hintojen kallistuminen, mikä tuskin surettaa juuri nyt kovin montaa suomalaista, kun matkustamaan ei pääse.
Koko viime vuoden keskimääräinen inflaatio oli sekin vain 0,3 prosenttia. Inflaatio oli siis koronavuotena poikkeuksellisen hidasta jopa 2000-luvun standardeilla, puhumattakaan siitä, mihin historiallisesti on totuttu. Keväällä ja alkukesästä hintakehitys romahti kolmeksi kuukaudeksi negatiiviseksi, mutta heinäkuussa tupakkaveron korotukset palauttivat inflaation plussan puolelle.
Danske Bankin ekonomistin Jukka Appelqvistin mukaan koronavuoden hyytyneen inflaation takana on heikko kysyntätilanne ja epävarmuus.
– Lisäksi koettiin öljyn maailmanmarkkinahinnan lasku, joka heijastui suoraan bensan hintaan, millä on iso paino kulutuksessa. Tiputusta nähtiin myös sähkölaskussa, lainojen koroissa ja vaatteiden hinnoissa. Valtaosalle ihmisistä koronakriisi näkyi itse asiassa ylimääräisenä nosteena ostovoimassa, kun hintojen kallistuminen painui liki nollaan, Appelqvist sanoo pikakommentissaan.
Useimmissa hyödykeryhmissä hintamuutokset olivat viime vuonna suuruudeltaan vähäisiä. Aiempina vuosina kuluttajahintojen kestonousija on ollut asuminen, mutta nyt myös asumiskustannusten nousu hyytyi. Isoin selittävä tekijä on sähkön hinnan alentuminen, josta pääsivät hyötymään lähes kaikki kotitaloudet. Myös vuokrien nousu oli selvästi edeltäviä vuosia vähäisempää, ja asuntolainojen korot laskivat nekin entisestään.
– Sanottavampaa hintojen kallistumista nähtiin vuonna 2020 ainoastaan elintarvikkeissa sekä tupakkatuotteissa, joiden hintojen nousu selittyy kahdella veronkorotuksella. Innokas tupakoitsija onkin ainoita koronavuoden hintakehityksen tuntuvampia häviäjiä. Eteenkin jos hän pahaksi onnekseen ei liikkunut viime vuonna edes omalla autolla, eikä siten päässyt hyötymään bensan hinnan laskusta. Sama piina jatkuu tupakoitsijoille myös tänä vuonna, kun luvassa on taas kaksi uutta veronkorotusta.
Kansainvälisessä keskustelussa on herännyt enenevää huolta inflaation kiihtymisestä jatkossa. Lyhyellä aikavälillä työttömyyden kasvu ja heikko kysyntä painavat hintoja, mutta raju elvytys voi tuoda nousupainetta, kun koronakriisi hellittää.
– Huoli ei kohdistu niinkään kansalaisten ostovoiman kehitykseen, vaan siihen, että kiihtyvä inflaatio voisi pakottaa keskuspankkeja kiristämään rahapolitiikkaa ja nostamaan korkoja. Osakemarkkinoiden hinnoittelu puolestaan perustuu oletukselle siitä, että korot säilyvät matalalla. Jos tämä premissi muuttuu, saatetaan markkinoilla nähdä isojakin korjausliikkeitä. Myös talouksien elpyminen koronasta voisi vaarantua, jos rahapolitiikkaa jouduttaisiin kiristämään ennenaikaisesti, ekonomisti Appelqvist toteaa.
Suomessa tuskin nähdään tänäkään vuonna kovin vauhdikasta inflaatiota, lähinnä verkkaista paluuta kohti normaalia.
– Patoutunut kulutuskysyntä ja koronavuotena kertyneiden säästöjen purkautuminen voivat tuoda yksittäisiin tuotteisiin hintapiikkejä, esimerkiksi matkustamisen ja ravintolapalveluiden osalta. Todennäköistä kuitenkin on, että myös matkailu ja palveluiden kysyntä lähtevät käyntiin asteittain ilman suurempaa hintapaniikkia.
Lähteet: Tilastokeskus
