Danske Bank ennustaa Suomen talouskasvun nousevan tänä vuonna 3,3 prosenttiin, kun vanha ennuste oli 2,6 prosenttia. Ensi vuoden kasvuennustetta nostetaan 0,1 prosenttiyksikköä 3 prosenttiin.

– Olemme nostaneet kasvuennustetta erityisesti kuluvan vuoden osalta. Loppuvuoden ja talven näkymät ovat pysyneet pitkälti ennallaan edellisen ennusteen tekemisen jälkeen. Sen sijaan toteutunut kehitys on ollut osin ennustettua parempaa. Ensi vuonna talous kasvaa yhä vauhdikkaasti hyvän kasvuperinnön ansiosta, mutta tämän jälkeen kasvu hidastuu, sanoo Danske Bankin ekonomisti Jukka Appelqvist.

Suhdannekatsaus kokonaisuudessaan

Arvion mukaan Suomen talous näyttää selvinneet koronakriisistä pienin vaurioin.

– Näyttää siltä, että Suomen talous tulee kestämään koronakriisin varsin hyvin ilman dramaattista nousua konkursseissa tai työttömyydessä. Suomi on tunnetusti pieni avotalous, jonka suhdanteita heiluttavat yleensä muutokset vientikysynnässä ja investoinneissa. Koronakriisi on ollut tässä suhteessa poikkeus.

Suhdannekehitys on liittynyt keskeisesti yksityisen kulutuksen heiluntaan, vaikka globaali kriisi näkyi etenkin 2020 keväällä jonkin verran myös viennissä. Kotimaisen kulutuksen elpymiselle on yhä runsaasti tilaa, mikä pitää yllä ripeää talouskasvua loppusyksyn ja talven aikana.

Asuntomarkkinat ovat olleet vireät koronan aiheuttaman lyhyen shokin jälkeen. Ennustamme asuntojen hintojen nousevan edelleen.

– Asuntomarkkinat ovat paikallisia, eli myös yksittäisten kaupunkien alueet voivat kehittyä eri lailla. Ennusteemme mukaan hinnat nousevat tänä vuonna keskimäärin 3,8 prosenttia, eli vauhdikkaammin kuin yli vuosikymmeneen. Kasvukeskuksissa hinnat nousevat enemmän. Ensi vuonna odotamme tilanteen tasaantuvan, ja asuntojen hintojen nousun palaavan linjaan kuluttajahintojen keskimääräisen nousutahdin kanssa.

Korona on edelleen riski maailmantaloudelle

Koronarokotusten edistyminen on mahdollistanut monien talouksien avaamisen.

– Kokonaisuudessaan maailmantalous selvisi yllättävänkin hyvin vaikeasta pandemiakeväästä ja siihen liittyvistä sulkutoimista. Kesällä rajoituksia on purettu osassa maita ja toisissa kiristetty. Tuhoja on tullut, mutta ei siinä mitassa kuin 2020 keväänä. Odotukset maailmantalouden elpymiselle vuoden 2021 loppupuolella ovat edelleen korkealla, sanoo Danske Bankin pääekonomisti Pasi Kuoppamäki.

Kuoppamäen mukaan talouksien elpyminen ja kohonnut inflaatio laittavat keskuspankit miettimään rahapolitiikan normalisoimista. Keskuspankit supistavat osto-ohjelmia jo lähikuukausina. Yhdysvaltojen keskuspankki saattaa nostaa ohjauskorkoa 2022 loppupuolella, mutta EKP:lla ei ole vastaavaa tarvetta korkomuutoksiin vielä ennustehorisontilla.

Kuoppamäen mukaan koronaan liittyvät riskit ovat edelleen olemassa.

– Kehittyvien maiden heikko rokotustilanne muodostaa uhan suhdannekehitykselle hieman pidemmällä aikavälillä. Pahimmassa tapauksessa aktiiviset epidemiapesäkkeet synnyttäisivät lisää uusia virusvariantteja, jotka pystyisivät kiertämään rokotesuojaa ja siten vaarantamaan epidemian hallinnan myös länsimaissa.

Suhdannekatsaus kokonaisuudessaan