Suomalaisten kiinnostus asumiseen liittyviin ympäristöasioihin on laskenut huomattavasti kahdessa vuodessa.

Danske Bankin Taloudellinen mielenrauha 2025 -tutkimuksen mukaan yli puolet vastaajista (57 %) kokee omaa kuluttamistaan ja elämänvalintojaan koskevat ympäristönäkökulmat vähintään melko tärkeiksi. Tulos on laskenut merkittävästi, sillä vielä vuonna 2023 näin koki 75 prosenttia vastaajista.

Asunnon ympäristöystävällisyyden ei arvioida enää vaikuttavan asunnon arvoon yhtä paljon kuin kaksi vuotta sitten. Nyt 17 prosenttia vastaajista kertoo, että asunnon ja taloyhtiön ympäristöystävällisyystekijät tai -ongelmat vaikuttavat asunnon arvonkehitykseen paljon. Vielä kaksi vuotta sitten näin arvioi 27 prosenttia vastaajista. Ylipäätään vajaa puolet (45 %) kokee ympäristövaikutukset melko tärkeäksi valitessaan asuntoa (2023: 54 %).

Aiempaa harvempi myös sanoo, että ottaisi huomioon ympäristöystävällisyystekijöitä asunnon sopivan hinnan arvioinnissa. Vähintään jossain määrin ne ottaisi huomioon 57 prosenttia (2023: 70 %).

“Tulokset kertovat, että energian hintapiikin ja korkean inflaation jälkeen kiinnostus energiatehokkuutta lisääviä remontteja kohtaan on laskenut. Asunnonomistajien kannattaa muistaa, että energiatehokkuutta parantavat remontit tehdään kymmeniksi vuosiksi eteenpäin. Ne ovat sijoituksia, jotka säästävät pitkässä juoksussa asunnon tai asunto-osakkeen omistajalle euroja ja samalla ympäristöä”, sanoo Danske Bankissa taloyhtiöiden rahoituksesta vastaava johtaja Ville Roihu.

Suomalaiset kiinnittävät huomiota erityisesti putkiremontteihin, mutta asunnon energiatehokkuuteen vaikuttaviin remontteihin ei kiinnitetä yhtä paljon huomiota, sillä kaksi kolmesta (66 %) kokee erittäin tärkeäksi, että putkiremontti on tehty, kun harkitsee muuttokohdetta. Tehdyn kattoremontin (44 %), ikkunaremontin (40 %) ja julkisivuremontin (30 %) vastaajat kokevat harvemmin erittäin tärkeiksi.

“Energiakustannukset muodostavat kolmasosan taloyhtiöiden käyttökustannuksista. Peruskorjausten yhteydessä tehtävät energiatehokkuutta parantavat remontit lisäävät muun muassa taloyhtiöiden talouden ennakoitavuutta, koska energian kulutus tasaantuu. Lopulta sekä luonto että kukkaro kiittävät”, Roihu kertoo.

Taloudellinen mielenrauha 2025 -tutkimuksesta

Danske Bank on jo vuodesta 2018 selvittänyt pohjoismaalaisten taloudellisen mielenrauhan tasoa kyselytutkimuksella. Osana Taloudellinen mielenrauha 2025 -tutkimusta selvitettiin myös suomalaisten näkemyksiä ja aikeita asumiseen liittyen. Tutkimuksen kohderyhmään kuuluvat 18 vuotta täyttäneet suomalaiset iän, sukupuolen ja alueen mukaan edustavalla otoksella. Kokonaisvastaajamäärä on 3034, jolloin kokonaistuloksissa keskimääräinen virhemarginaali on noin ±1,6%-yksikköä (95 %:n luottamustasolla). Tiedot kerättiin sähköisenä kyselynä YouGovin kuluttajapaneeleissa 23.1.–13.2.2025 välisenä aikana. Kyselyn on toteuttanut YouGov Danske Bankin toimeksiannosta.