Jaa

Hyvä, paha sijoitusneuvonta

Mikä oikeastaan on hyvää sijoitusneuvontaa ja kannattaako siitä maksaa? Muun muassa näitä pohti joukko sijoitusalan asiantuntijoita paneelikeskustelussa Sijoitus Invest 2017 -tapahtumassa.

 

”Sijoitusneuvonnassa puhututtaa ja herättää tunteita raha ja se, että suurin osa ihmisistä kaipaa sijoitusneuvontaa. Kuluneen 10 vuoden aikana ihmisten tietoisuus kulujen merkityksestä pitkällä aikavälillä ja siitä, miten vaikeaa aktiivisella salkunhoidolla edes ammattilaisen on lyödä indeksisjoittamista, on lisääntynyt”, totesi keskustelun alkuun sijoitustoimittaja ja -kirjailija Marko Erola.

Paneelissa olivat mukana myös Maria Rusko, Accenture Suomen finanssialan johtava konsultti, Markku Kaustia, Aalto-yliopiston rahoituksen professori sekä Susanna Miekk-oja, johtaja, Danske Bank. Keskustelua moderoi Danske Bankin sijoituspalveluista vastaava johtaja Kalle Anttila.

Suomalaiset ovat globaalissa vertailussa häntäpäässä rahoitusvarallisuudella mitattuna. Me makuutamme talletustileillä noin 86 miljardia euroa. Samaan aikaan elämme kuitenkin entistä pidempään, entistä terveempinä, joten taloudellinen varautuminen on entistä tärkeämpää.

Panelistit olivat yksimielisiä siitä, että jokainen suomalainen on ensisijaisesti itse vastuussa vaurastumisestaan. Kuitenkin myös medialla sekä sijoituspalveluita ja -neuvontaa myyvillä tahoillakin katsottiin olevan omat vastuunsa ja roolinsa. ”Sijoitusneuvontaan liittyy ristiriita: Siinä yleensä myydään tuotetta eikä niinkään olla neuvomassa”, Erola huomautti.

Tarvetta neuvonnalle kuitenkin on. Danske Bankin syksyllä 2017 teettämän Sijoitusneuvonta 2017 -kyselytutkimuksen* mukaan lähes 70 prosenttia suomalaisista kaipaa neuvoja ja tukea sijoittamiseen.

Kaikki eivät ole sijoitusasiantuntijoita eikä tarvitsekaan

Tutkimuksen mukaan 53 prosenttia suomalaisista pitää sijoittamista vaikeatajuisena. Vaikka se tarkoittaa yli puolta suomalaisista, Markku Kaustia piti lukua alhaisena:

”Olen huolissani lopuista 47 prosentista. Eivätkö he ole vielä tajunneet, että sijoittaminen on aika vaikeatajuista ja luulevat ymmärtävänsä asiat. Muissa tutkimuksissa on havaittu, että 60–70 prosenttia ihmisistä hakee neuvoa ja myös ehkä ymmärtää, että vaikka oma talouden lukutaito olisi ihan ok tasolla, neuvotkin voisivat olla hyödyllisiä.”

”Aika harva meistä kykenee olemaan sijoittamisen ammattilainen ja sen takia suosittelenkin, että kannattaa lähteä sparraamaan omia ajatuksiaan ammattilaisten kanssa”, jatkoi Maria Rusko.

”Vaurastuminen on hyvin kurinalaista ja oikeastaan ikävystyttävää toimintaa. Siinä ei ole kyse siitä, että on jännittävää löytää se oikea osake vaan vaurastuminen on mahdollista myös olematta sijoittamisen ekspertti”, totesi Susanna Miekk-oja.

Ammattilainen päihittää piensijoittajan, mutta kumpikaan ei indeksiä

 Danske Bankin tutkimuksen mukaan 70 prosenttia suomalaisista uskoo saavansa sijoituksilleen paremman tuoton ammattilaisen avulla kuin itse sijoittamalla.

”Keskimääräinen ammattilainen päihittää selkeästi keskimääräisen yksityissijoittajan. Molemmat kuitenkin häviävät indeksille, ammattilainen vain piensijoittajaa vähemmän”, kertoo aihetta tutkinut Kaustia.

”Rahastosijoittajan näkökulmasta ongelma on se, että eri vuosina eri salkunhoitajat lyövät indeksin. Sijoittajaguru Warren Buffettin hyvä neuvo kuuluu, että suurimmalle osalle sijoittajista fiksuinta on valita joku laaja-alainen rahasto, josta maksaa mahdollisimman pienet kulut”, Erola muistuttaa.

Maria Rusko kuitenkin huomauttaa, että moni voi tarvita tukea myös sijoittamisen ensiaskeleissa.

”Kaikki hyvä neuvonta lähtee asiakkaan tarpeen, sijoitusjänteen ja riskinsietokyvyn ymmärtämisestä. Niihin liittyviin kysymyksiin saattaa olla itse vaikea vastata ja ymmärtää niiden vaikutusta sijoituspäätöksiin. Pelkästään allokaatiopäätös voi olla todella vaikea, mutta se kannattaa tehdä huolelle, sillä se on yksi tärkeimpiä sijoittajan päätöksiä, mitä voi tehdä”, Rusko huomauttaa.

Kokonaisvaltaisuutta ja konkreettisia hintalappuja

Jos indeksin voittaminen sitten on hankalaa niin piensijoittajalle kuin ammattilaisellekin, mistä hyvässä sijoitusneuvonnassa sitten voisi olla kyse? Suomalaisista 56 prosenttia sanoo hyvän sijoitusneuvonnan tarkoittavan sitä, että sijoitusneuvoja huomioi asiakkaan kokonaistalouden ja auttaa löytämään tilanteeseen parhaiten sopivat ratkaisut.

”Ensin pitää katsoa, mihin minä olen menossa ja mihin rahoja tarvitsen, ja lähteä vasta sen jälkeen tekemään sijoituspäätöksiä. On mielenkiintoista, että me puhumme sijoittamisesta, emme taloudellisesta suunnittelusta. Pankit ovat epäonnistuneet siinä, että emme puhu konkreettisista tavoitteista vaan unelmista. Unelmat ovat höttöä. Niillä pitää olla konkreettiset hintalaput, suunnitelma ja toimenpiteet, miten niihin päästään. Siihen tarvitsemme neuvontaa”, lataa Danske Bankissa pitkään sijoitusneuvontaa kehittänyt Susanna Miekk-oja ja jatkaa: ”Hyvä sijoitusneuvonta jakaantuu kahteen osaan: taloudellinen suunnittelu ja sijoituskohteiden valinta. Harva tekee pitkän aikavälin suunnittelua, sillä se on pelottavaa. Sieltä ne oikeat tavoitteet kuitenkin löytyvät. Pitää tarkastella, mitä haluamme, toivomme ja pelkäämme ja sen jälkeen tehdä suunnitelma.”

”Pankkien vahvuus on siinä, että asiakkaan kokonaistilanne on hyvin tiedossa. Neuvonnassa pitäisi kuitenkin pystyä myös sanomaan, että säästetään nyt vain pankkitilille, jos se asiakkaan tilanteeseen parhaiten sopii. Riippumattomassa sijoitusneuvonnassa, jos todella ajatellaan asiakkaan, ei myyjän parasta, pitäisi olla käytössä koko sijoitustuotteiden universumi”, Erola huomauttaa.

Tiedä, mistä maksat

 87 prosenttia suomalaisista sanoo tietävänsä sijoittamisensa kustannukset joko tarkalleen tai suunnilleen. 

”Olin hämmästynyt siitä, että 87 prosenttia kertoo tuntevansa kulut. Olen tehnyt vuosia töitä uuden EU-direktiivin kanssa, jonka tarkoituksena on yrittää esittää kulut sijoittajalle niin, että ihmiset ymmärtäisivät ne. Tätä on testattu monissa Euroopan maissa, ja ihmiset ei ymmärrä! Jos lähes kaikki suomalaiset sanovat tuntevansa kulut, olen vielä enemmän huolissani”, Kaustia sanoo.

”Kuluttajat eivät tunne sijoitustuotteiden hintoja. Myös ansaintamalli, joka ohjaa tiettyjen tuotteiden myyntiin, on ihan yhtä tärkeä taustatekijä ymmärtää”, lisää Maria Rusko.

Vuodenvaihteessa uuden sääntelyn myötä jokaisessa neuvontatapaamisessa pitää pystyä esittämään entistä tarkemmin kustannukset, jotka ihmisen sijoituspäätökseen liittyvät. Sijoittajan kannalta ollaan menossa parempaan suuntaan. Tällä hetkellä vain neljä prosenttia suomalaisista sijoittajista kokee maksavansa sijoitusneuvonnasta. 

”Sijoitusneuvontaa tulisi verrata muihin asiantuntijapalveluihin, vaikkapa lääkäreihin tai juristeihin. Sitä voi miettiä, millaista palvelu olisi, jos lääkärissä käynti olisi aina ilmaista”, Kaustia herättelee. 

Marko Erola ei ole kuitenkaan vakuuttunut, että Suomessa sijoitusneuvonnasta saisi kovin helposti kannattavaa liiketoimintaa: ”On vaikea nähdä, että joku eläisi vain sillä, että antaisi sijoitusneuvontaa 100–150 euron tuntihintaan. Se vaatisi isoja volyymejä, esimerkiksi Englannissa, Saksassa ja USA:ssa se toimii.”

”On se mahdollista, mutta toistaiseksi meillä ei ole ollut sellaista kulttuuria. Me suomalaiset haluamme ilmaista neuvontaa, joka kuitenkin nostaisi saamaamme tuottoa. Ei ole ihme, että pankit yrittävät mukautua kysyntään. Nämä kaksi tekijää heikentävät palvelun laatua kokonaisuudessaan”, Kaustia kiteyttää.

”Minä uskon vahvasti siihen, että neuvonnan ja tuotteiden pitää olla erillään, olen varma, että suomalaiset ovat valmiita maksamaan neuvonnasta, jos saavat siitä arvoa. Pitää vain tietää, mistä maksaa”, Susanna Miekk-oja kiteyttää.

Katso koko Hyvä, paha sijoitusneuvonta -paneelikeskustelu täällä.

*) Danske Bankin Kantar Sifo Prosperalla teettämään verkkopaneelikyselyyn vastasi syyskuussa 2017 1000 suomalaisen edustava otos.

Kiinnostuitko?
Tervetuloa Danske Bankiin.