Jaa

Blogi: Tulevaisuuden talous asuu kaupungissa

Danske Bankin ekonomisti Pasi Kuoppamäki käy blogissaan läpi kaupungistumisen vaikutuksia talouskasvuun.

 

Talouskasvun näkökulmasta koko maata ei välttämättä kannata väkisin pitää asuttuna, mutta ei toisaalta luisua myöskään vain yhden kasvukeskuksen varaan. Useamman kasvukeskuksen maat näyttävät saavan aikaan enemmän kilpailua resursseista, mikä kirittää kasvua.

Puolet maailmantalouden kokonaistuotannosta syntyy 300 suurella kaupunkialueella, joissa asuu noin viidesosa maailman väestöstä. Kaupunkien rooli on suuri kaikkialla.

Kehittyvissä talouksissa kokonaistuottavuus on huomattavasti korkeampi kaupungeissa kuin maaseudulla, sillä työntekijöiden siirtyminen pellolta kuokan varresta kaupungin rakennustyömaille ja tehtaisiin nostaa tuottavuutta huimasti. Suurissa kaupungeissa mahdollisuudet kouluttautua ja löytää omaa osaamista vastaavaa työtä ovat paremmat.

Länsimaissa kehityksen kärjessä kulkevien talouksien kasvu on uuden teknologian kehittämisen ja innovaatioiden varassa, mikä on hitaampaa kuin väestönkasvuun tai teknologian sekä toimintatapojen muilta kopioimiseen perustuva kasvu.

Läheisyys tehostaa tuottavuutta ja innovaatioita

 Suomessa enää harva työskentelee alkutuotannossa, mutta taajamat ovat pieniä ja todelliset suurkaupungit puuttuvat vähäväkisestä Suomesta. Helsingin seudulla asuu toki jo yli miljoona suomalaista, mutta globaalisti se on silti vain keskikokoinen taajama. Miljoonakaupungeissa liikenteen pullonkaulat voivat aiheuttaa päänvaivaa ja ajanhukkaa, mutta työn tuottavuus näyttäisi silti olevan korkeampi suurissa kuin pienissä kaupungeissa.

Kaupungin väkiluvun tai asukastiheyden kaksinkertaistuminen tai toimialan koon kaksinkertaistuminen jollain alueella näyttäisi johtavan tuottavuudessa karkeasti 5 prosentin nousuun.

Ihmisten, ajatusten ja työvälineiden läheisyys tehostaa tuottavuutta ja innovaatioita. Tukholmassa monet menestyneet informaatioteknologian yritykset kuten Spotify ja Klarna sijaitsevat hyvin lähellä toisiaan. Lontoossa pankit toimivat Cityssä. Helsingin seudulla esimerkiksi Otaniemellä on mahdollisuus nousta teknologiaan liittyvän liiketoiminnan keskukseksi. Ideoiden jakaminen kannattaa.

Kasvun tasapainoa etsimässä

 Tulevaisuuden yhteiskunta on varmasti tavalla tai toisella erilainen kuin nykyään, mutta toistaiseksi näyttö tukee teesiä tiiviin kaupunkirakenteen talouskasvua edistävistä vaikutuksista. Yhden kaupungin ylivoimaiseen hegemoniaan perustuva kasvu ei kuitenkaan välttämättä takaa parasta lopputulosta. Useamman kasvukeskuksen maat näyttävät saavan aikaan enemmän kilpailua resursseista, mikä hyödyttää talouskasvua.

Kaupungit joissa yhdistyvät yliopistotasoinen koulutus, viihtyisä elinympäristö ja riittävä massa ainakin joillain toimialoilla tarjoavat parhaat mahdollisuudet kehittää ideoita ja kilpailukykyistä liiketoimintaa. Näiden alueiden kehitysmahdollisuuksien edistäminen on kansallinen etu.

Suomessa koko maan asuttuna pitäminen saa kyselyissä edelleen vankkaa kannatusta, ja esimerkiksi huoltovarmuuden, geopolitiikan tai oikeudenmukaisuuden vuoksi voikin olla järkevää, että ainakin suurin osa maasta on asutettu.

Poliitikkojen tehtävä on päättää, paljonko rahaa käytetään koko maan elinehtojen ylläpitämiseen. Sen rahan saamiseksi pitää joka tapauksessa varmistaa kaupunkien kehittyminen globaalin kilpailun kestäviksi. Kaupungistuminen jatkuu ja talouskasvun näkökulmasta sen edistäminen on järkevää. Ehkä on siis niin, että tulevaisuus asuu kaupungissa ja saa mielenrauhaa elävästä maaseudusta.

Kiinnostuitko?
Tervetuloa Danske Bankiin.