Korkeakoulutuksen tuottama taloudellinen mielenrauha on kasvanut viime vuosina. Danske Bankin vuodesta 2018 teettämän Taloudellinen mielenrauha -tutkimuksen mukaan vuonna 2018 ja 2019 korkeakoulutettujen suomalaisten taloudellinen mielenrauha oli 6,6. Nyt luku on 7. Koko väestön taloudellinen mielenrauha oli tämän vuoden tutkimuksessa 6,4. Taloudellinen mielenrauha -indeksi vaihtelee välillä 1-10, suuremman luvun osoittaessa parempaa mielenrauhaa.

Indeksin osa-alueet mittaavat muun muassa luottamusta omaan talouteen, tulevaisuuden uskoa ja rahojen riittämistä arjessa. Esimerkiksi 33 prosenttia suomalaisista suhtautuu omaan talouteensa luottavaisesti, kun korkeakoulutetuilla osuus on 50 prosenttia.

– Korkeakoulutusta pidetään porttina parempiin tuloihin ja vakuutuksena esimerkiksi työttömyyttä vastaan. Korkeakoulutus näyttää kuitenkin myös lisäävän oman talouden tuntemusta ja suunnittelua. On myönteistä, että korkeakoulutettujen taloudellinen mielenrauha on noussut samalla kuin myös muiden suomalaisten, kertoo Danske Bankin henkilöasiakkaista vastaava johtaja Riikka Laine-Tolonen.

Danske Bank, korkeakoulutettujen työmarkkinakeskusjärjestö Akava ja Akavan jäsenliitot ovat vuodesta 2016 asti tehneet yhteistyötä muun muassa asuntolainoissa ja sijoituspalveluissa. Yhteistyön myötä keskimääräinen akavalainen asuntolaina-asiakas on hyötynyt asuntolainaedusta jo noin 2400 euroa, jos on ottanut 175 000 euron asuntolainan vuonna 2018, jolloin yhteistyö asuntolainoissa alkoi.*

– Olemme vuodesta 2016 alkaen tarjonneet Akavan jäsenliittojen jäsenille merkittäviä etuja asuntolainaan, sijoittamiseen ja pankkipalveluihin. Nyt olemme sopineet yhteistyön jatkamisesta seuraavaksi kolmeksi vuodeksi, Laine-Tolonen sanoo.

Akava on kehityspäällikkö Jaana Ignatiuksen mukaan tyytyväinen yhteistyön jatkumiseen.

– Yhteistyö Danske Bankin kanssa on tuonut liittojemme jäsenille konkreettisia etuja. Palveluita on suunniteltu ja rakennettu yhteistyössä Akavan liittojen asiantuntijoiden ja Danske Bankin kanssa. On hienoa, että yhteistyö jatkuu, Ignatius toteaa.

Korkeakoulutuksesta suurin hyöty Suomessa

Pohjoismaisen vertailun mukaan suomalaiset korkeakoulutetut ovat ottaneet muita Pohjoismaita kiinni taloudellisessa mielenrauhassa vuodesta 2018. Tuolloin suomalaisista korkeakoulutetuista 38 prosenttia suhtautui omaan taloudelliseen tilanteeseen luottavaisesti, kun Tanskassa vastaava osuus oli 61 prosenttia ja Norjassa sekä Ruotsissa 55 prosenttia. Nyt Tanskan ja Norjan osuudet ovat pysyneet ennallaan, mutta Suomen noussut 50 prosenttiin ja Ruotsin 71 prosenttiin.

Koko indeksin tasolla Suomi on noussut korkeakoulutetuissa Norjan ja Ruotsin ohi. Suomessa korkeakoulutuksen tuottama hyöty on Pohjoismaista suurin, sillä Suomessa tämän vuoden tutkimuksessa ero korkeakoulutettujen taloudellisessa mielenrauhassa koko väestöön verrattuna oli 0,6, kun se Tanskassa oli 0,3, Ruotsissa 0,3 ja Norjassa vain 0,1.

– Suomessa korkeakoulutus tuottaa selvästi parhaan lisähyödyn, kun katsotaan taloudellista mielenrauhaa. Korkeakoulutus on Suomessa siis erityisen kannattavaa, Laine-Tolonen sanoo.

*Laskelma perustuu akavalaisen asiakkaan keskimääräisen asuntolainan kokoon 175 000 euroa, josta arvioitu asiakaskohtainen etu ensimmäisenä vuonna 1200 euroa ja sen jälkeen 400 euroa.