Lukema alittaa selvästi pitkän aikavälin keskiarvon. Kuluttajien luottamusindikaattori oli kesäkuussa -14,3, kun se oli toukokuussa -11,6. Indikaattorin pitkän ajan keskiarvo on -1,8. Odotus omasta talouskehityksestä heikkeni ja arvio myös oman talouden nykytilasta oli heikko. Toisaalta oma rahatilanne oli edelleen hyvä kesäkuussa ja arvio työttömyyden tai lomautuksen uhasta pysyi melko valoisana Tilastokeskuksen mukaan. Asunnon osto- ja lainanottoaikeet hiipuivat hieman. Kuluttajien arvio inflaatiosta kohosi korkeammalle kuin kertaakaan mittaushistoriassa vuodesta 1995.
Yritysten luottamus laski kesäkuussa EK:n luottamusmittarin mukaan hieman rakentamisessa, teollisuudessa ja kaupan alalla. Palvelualoilla luottamus nousi hieman toukokuusta. Teollisuuden arvio tilauskannasta heikkeni hieman.
Danske Bankin pääekonomistin Pasi Kuoppamäen mukaan inflaatio, korkojen nopea nousu ja sota Ukrainassa huolettavat niin kuluttajia kuin yrityksiä. Kuoppamäki pitää huolestuttavana kuluttajien oman taloustilanteen arvion heikkenemistä. Odotukset omasta taloudesta vuoden päähän ovat synkemmät kuin koronakeväänä 2020. Yritysten luottamuksen asteittainen hiipuminen kielii yritysten kokevan jo kysynnän viilenemistä muualla kuin palvelualoilla, jotka hyötyvät koronarajoitusten purkautumisesta ja tavarakauppaa matalammasta inflaatiosta. Palveluiden kulutus voikin kasvaa kesähelteillä, mutta koko talouden näkymä on heikko. Suomen taloudessa on selkeä uhka ainakin lyhytkestoisesta taantumasta. Länsimaihin ennustettu taantuma toisi lisähuolia vientikysynnän hiipumisen kautta. Runsas avoimien työpaikkojen määrä auttaa jossain määrin ylläpitämään vakautta taloudessa, kuluttajatkaan eivät ainakaan vielä ole kovin huolissaan työttömyydestä.
Lähteet: Tilastokeskus, Elinkeinoelämän keskusliitto
