Ennakoimme nyt 25 korkopisteen nostoa jokaisessa EKP:n neuvoston kuudessa kokouksessa heinäkuusta ensi maaliskuulle saakka, jolloin talletuskorko asettuisi 1,00 prosenttiin. Ensi torstaina EKP alustanee koronnostoja ilmoittamalla velkakirjojen netto-ostojen päättymisestä. Odotamme korkojen nostosyklin jäävän verrattain lyhyeksi taantumariskien kohotessa ensi vuotta kohden, mutta nopean inflaation oloissa riski kallistuu silti suurempien kertanostojen suuntaan. Rahoitusmarkkinoilla hinnoitellaan heinäkuulle noin 30 prosentin mahdollisuutta 50 korkopisteen kertanostoon, kuten keskuspankit esimerkiksi Yhdysvalloissa, Kanadassa ja Uudessa-Seelannissa ovat viime viikkoina tehneet.
Nopea rahapolitiikan kiristys nähdään tarpeelliseksi, koska inflaatio ylittää selvästi keskuspankin tavoitteen, inflaatio on muuttunut laaja-alaisemmaksi, työvoimakustannukset ovat lähteneet aiempaa nopeampaan nousuun ja keskuspankkien uskottavuus hintavakauden vaalijoina on uhattuna. Korkojen nousu jarruttaa talouskasvua viiveellä. Maailmantaloutta heikentävät myös muut tekijät, etenkin inflaation vaikutus kuluttajien ostovoimaan, tuotannon edelleen jatkuvat pullonkaulat ja Ukrainan sodan tuoma epävarmuus. Arvioimme lievän taantuman todennäköisyyden suureksi vuoden 2023 jälkipuolella, mutta taantuma voi iskeä jo aiemminkin. Pääskenaariossa inflaation lasku lähemmäs EKP:n tavoitetta sekä taantuman uhka vähentävät rahapolitiikan kiristyspainetta kevään 2023 jälkeen. Tässä tapauksessa asuntolainojen yleisin viitekorko 12 kuukauden euribor asettuisi yli prosenttiin, mutta 1,5 prosenttia tuskin ehtisi mennä rikki. Rahoitusmarkkinoilla hinnoitellaan tällä hetkellä merkittävää todennäköisyyttä vielä suuremmalle korkojen nousulle ensi vuoden mittaan.
