Iso osa nuorista, korkeakoulutetuista kaupunkilaisista on siirtynyt viimeisen kahden vuoden aikana katsomoon seuraamaan asuntomarkkinoiden kehitystä. Tänä keväänä heistä 36 prosenttia harkitsi asunnon ostoa, kun vuonna 2021 luku oli 54 prosenttia.
Nuorten, korkeasti koulutettujen kaupunkilaisten asunnonostoaikeiden romahdus erottuu koko väestön näkemyksistä selvästi. Kaikista suomalaisista omistusasunnon ostoa harkitsemattomien osuus kasvoi vain neljä prosenttiyksikköä. Eniten asunnonostoaikeet vähenivät pääkaupunkiseudulla.
Nuorista, korkeasti koulutetuista kaupunkilaisista 48 prosenttia ei harkitse asunnon ostoa lainkaan. Vuonna 2021 luku oli 34 prosenttia. Tiedot käyvät ilmi Danske Bankin YouGovilla teettämästä Taloudellinen mielenrauha 2023 -tutkimuksesta
Danske Bankin henkilöasiakkaiden lainoista vastaava johtaja Sari Takala kannustaa nuoria aikuisia selvittämään, olisiko omistusasunnon ostamisen oikea aika sittenkin juuri nyt. Hän muistuttaa, että ensiasunnon ostajilla ei ole ollut asuntomarkkinalla aikoihin yhtä hyvää tilannetta.
”Tarjontaa on, hinnat ovat laskeneet sekä asuntosäästöpalkkiojärjestelmään on jo tehty parannuksia. Se mahdollistaa ensiasunnon ostajalle sellaisenkin asunnon, johon ei koronavuosien kuumentuneessa markkinassa olisi ollut mahdollisuuksia. Vielä pari vuotta sitten tarjous piti tehdä jopa tunneissa, kilpailu asunnoista oli kovaa, mutta nyt ensiasunnon ostajalla on aikaa etsiä itselle sopivaa kotia ja mahdollisuus tehdä tarjous harkiten”, sanoo Takala.
Danske Bank ennustaa, että asuntojen hinnat putoavat Suomessa tänä vuonna 5,5 prosenttia. Pankki ennakoi hintojen kääntyvän nousuun loppuvuonna.
Ensiasunto ostetaan yhä myöhemmin
Sari Takala toivoo, että Suomessa tuleva hallitus pitää huolta nuorten tasavertaisista mahdollisuuksista ostaa oma koti. Danske Bankin viime vuonna teettämän tutkimuksen mukaan 41 prosenttia ensiasunnon ostajista saa taloudellista tukea vanhemmiltaan.
”Omistusasunto on monen suomalaisen haave. Tämän haaveen toteutumisen pitää jatkossakin olla mahdollista kaikille oman taloustilanteen salliessa perhetaustasta riippumatta. Velkaantumista hillitsevän sääntelyn ei tule estää omistusasuntoon kiinni pääsemistä silloin, kun oma talous- ja elämäntilanne sen muuten mahdollistaisi”, Takala sanoo.
Takala ehdottaa yhdeksi keinoksi asuntosäästöpalkkiojärjestelmän eli ASP:n jatkokehittämistä. Järjestelmä ei esimerkiksi mahdollista lyhennysvapaita, jonka lisäksi se edellyttää kaksi kertaa suurempia säästöjä kuin tavanomainen ensiasunnonostajan asuntolaina.
Toimia tarvitaan, koska ensiasunnon ostajien ikä on ollut tasaisessa nousussa koko vuosituhannen ajan. Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2019 ensiasunnon ostajat olivat keskimäärin noin 30-vuotiaita, kun kymmenen vuotta aiemmin ensiasunto ostettiin noin 28-vuotiaana.
”Suomalaisten kotitalouksien varallisuuden karttumisessa omistusasumisella on iso rooli. Jos kahdesta kaveruksesta toinen on ostanut asunnon 25-vuotiaana ja toinen 30-vuotiaana, on nuorempana asunnon ostanut ehtinyt lyhentää lainaa helposti viisinumeroisella summalla. Vain harva säästää vastaavia summia vuokralla asuessaan”, Takala sanoo.
Kyselytutkimuksen toteutti YouGov Finland Danske Bankin toimeksiannosta. Tiedot kerättiin sähköpostikyselynä 24.2. – 10.3.2023 välisenä aikana YouGovin kuluttajapaneelissa. Tutkimuksen kohderyhmään kuuluvat 18 vuotta täyttäneet suomalaiset. Lähtöotos muodostettiin ja lopullinen vastaajajoukko painotettiin suomalaista aikuisväestöä edustavaksi iän (18v.+), sukupuolen ja asuinalueen mukaan. Kokonaisvastaajamäärä on 3021. Kokonaistuloksissa (N=3021) keskimääräinen virhemarginaali on noin ±1,5%-yksikköä suuntaansa (95%:n luottamustasolla).
