Asumiskustannuksistaan huolestuneiden osuus on noussut selvästi kahden vuoden takaisesta, jolloin asumiskustannustensa noususta oli huolissaan 21 prosenttia vastaajista. Huolestuneiden kolme yleisintä huolenaiheuttajaa olivat yleiskustannusten nousu (71 %), vuokrannousu (32 %) ja lainakorkojen nousu (27 %).
”Korot ovat nousseet todella nopeasti, mutta suomalaiset asuntovelalliset ovat myös siihen varautuneet sekä säästämällä että ottamalla korkosuojia lainoihinsa. Myös asuntolainojen stressitestaus on toiminut. Olemme käyneet ja käymme jokaisen asiakkaan kanssa läpi, mitä korkeampi korkotaso tarkoittaisi omalle taloudelle”, sanoo Danske Bankin henkilöasiakkaiden lainoista vastaava johtaja Sari Takala.
Useampi kuin joka viides vastaaja (21 %) harkitsee muuttoa tai on jo muuttanut liian kalliiden asumiskustannusten vuoksi. Muuttoa harkitsevista tai uutta asuntoa etsivistä 29 prosenttia harkitsee muuttoa toiselle paikkakunnalle edullisemman asumisen vuoksi. Joka viides vastaaja ei ollut vielä päättänyt asiaa.
”Omasta kodista luopuminen taloudellisista syistä on iso ja monelle surullinen päätös. Jos oma talous on äärirajoilla, voi vaihto edullisempaan asuntoon kuitenkin tuoda taloudellista mielenrauhaa. Asunnonmyynnin ajaksi voi olla mahdollista saada helpotusta myös lyhennysvapaasta”, Takala sanoo.
Mielenrauhaa korkosuojauksesta
Huoli asuntolainojen koroista on jakautunutta. Jopa viidesosa (21 %) omistusasujista tai asunnonostoa suunnittelevista ei ole lainkaan huolissaan korkojen noususta. Samaan aikaan kolmasosa (30 %) on suuressa tai erittäin suuressa määrin huolissaan asuntolainan korkojen noususta.
Eniten asuntolainojen koroista huolehtivat ensiasunnon ostajat sekä nuoret, korkeakoulutetut kaupunkilaiset. Näillä ryhmillä korkojen nousulla on myös tyypillisesti suurin vaikutus omaan talouteen.
Suomessa asuntolainat ovat pitkälti vaihtuvakorkoisia. Asuntolainoja sidotaan jopa 3 kuukauden euriboriin ilman korkosuojausta, jolloin kiristyvä rahapolitiikka näkyy lähes heti velallisen kukkarossa. Monissa Keski-Euroopan maissa markkinakäytäntönä on koko laina-ajaksi otettava korkosuojaus, jolloin myös menot ovat ennakoitavia.
Danske Bankin asuntolainoista noin joka seitsemäs on korkosuojattu. Tänä vuonna korkosuoja on otettu noin joka kolmanteen uuteen asuntolainaan.
”Suomessa on yleistynyt nopeasti tapa ottaa esimerkiksi seitsemän vuoden korkosuojausjakso asuntolainan alkuun. Se suojaa velallista juuri silloin, kun kotitalouden korkoriski on suurimmillaan. Korkosuojaus on kuin vakuutus, joka takaa tälläkin hetkellä levolliset yöunet monessa kodissa”, Takala sanoo.
Taloudellista mielenrauhaa lainan kanssa - tutustu vaihtoehtoihin
Kyselytutkimuksen toteutti YouGov Finland Danske Bankin toimeksiannosta. Tiedot kerättiin sähköpostikyselynä 24.2. – 10.3.2023 välisenä aikana YouGovin kuluttajapaneelissa. Tutkimuksen kohderyhmään kuuluvat 18 vuotta täyttäneet suomalaiset. Lähtöotos muodostettiin ja lopullinen vastaajajoukko painotettiin suomalaista aikuisväestöä edustavaksi iän (18v.+), sukupuolen ja asuinalueen mukaan. Kokonaisvastaajamäärä on 3021. Kokonaistuloksissa (N=3021) keskimääräinen virhemarginaali on noin ±1,5%-yksikköä suuntaansa (95%:n luottamustasolla).
