Alkuun pääsee hyvin yksinkertaisin keinoin. Danske Bankin senioristrategin Kaisa Kivipellon mukaan tärkeintä on avoin keskustelu, yhteiset tavoitteet, suunnittelu ja tilanteen seuraaminen. Yhteisistä unelmista ja niihin liittyvästä taloudellisesta suunnittelusta keskusteleminen on mukavaa ja hyvää mieltä tuovaa rahapuhetta.
Kulutuksestaan kiinnostuneen ja säästöjä tavoittelevan pariskunnan kannattaa aluksi istua alas ja budjetoida yhteiset kulut.
“Hyvän arkisen säästämisen ja arjen budjetoimisen työkalu on yhteinen taloustili, josta maksetaan kaikki juoksevat menot. Tällöin yhteisestä kulutuksesta tulee läpinäkyvää ja rahan menon seuraaminen helpottuu.”
Huomio yhteisten tilien yksityiskohtiin
Arki on täynnä yllätyksiä, jotka saattavat aiheuttaa menoja. Jos jääkaappi tai auto hajoaa, kukkaroon tulee yllättäen tuntuva lovi. Säästämisessä nyrkkisääntö on, että jokaisella olisi hyvä olla säästettynä vähintään neljän kuukauden menoja vastaava summa yllättävien tilanteiden ja menojen varalle.
Kivipellon mukaan menojen perusteella suunniteltu puskurikassa toimii hätätilanteessa paremmin kuin kuukausipalkan perusteella laskettu, sillä se antaa realistisemman kuvan rahan tarpeesta.
“Puskurikassan suuruus on helppo laskea, kun pariskunnan arjen budjetti on suunniteltu.”
Yhteisiä säästöjä ja puskureita suunnitellessa yksityiskohdilla on väliä. Yhteinen säästäminen on oltava aidosti yhteistä – jos tili on vain toisen nimissä, yhdessäkin talletetut rahat ovat vain tilin omistajan. Tulevaisuuden turvaksi pariskuntien kannattaa perustaa niin sanottu TAI-tili, jolloin molemmilla säilyy käyttöoikeus varoihin tarvittaessa myös itsenäisesti. JA-tiliä voidaan käyttää vain yhdessä ja esim. kuolemantapauksessa tili ja yhteiset varat siirtyvätkin kuolinpesään, vaikka juuri silloin arjen turvaksi säästetyille euroille voi olla suurin tarve.
Unelmat yhteisiä, sijoitukset henkilökohtaisia
Danske Bankin tuoreen Raha & rakkaus -kyselytutkimuksen mukaan suomalaispariskunnat miettivät useammin kulukuuria kuin vaurastumista. 44 prosenttia vastaajista keskustelee menojen vähentämisestä, kun taas 33 prosenttia tutkimuksen vastaajista kertoo keskustelevansa säästämis- ja sijoitusratkaisuista.
"Toivoisin, että pitkän aikavälin vaurastumisen tavoittelu olisi osa normaalia, päivittäistä rahapuhetta. Vaurastumisesta pitäisi puhua rohkeasti joka taloudessa”, Danske Bankin säästämisestä ja sijoittamisesta vastaavan johtajan Ville Orava pohtii.
Vaurastuminen voi olla yhteinen tavoite, mutta sijoittamista ei voi tehdä yhdessä. Orava muistuttaa niin kutsutusta nimiperiaatteesta, jonka mukaan sijoitukset, kuten rahastot ja osakkeet, voivat olla vain yhden ihmisen nimissä.
“Suomessa sijoitukset voi omistaa vain yksi ihminen. Laki ei katso sitä, keneltä rahat sijoitukseen on tullut. Tällaiset asiat saattavat aiheuttaa ikäviä yllätyksiä esimerkiksi avioerotilanteessa. Pitkäaikaiset sijoitukset pitää tehdä erikseen, omiin nimiin”, Orava sanoo. “Vaurastumista voi tavoitella yhdessä, mutta käytännössä se tapahtuu aina omissa nimissä olevilla osakesalkuilla ja rahastosijoituksilla.”
Pariskunnat, muistakaa
1. Budjetoida ja puskuroida: Suunnitelkaa ja säästäkää yhteinen puskurikassa yllättävien menojen varalta ja unelmoikaa yhdessä.
2. Unelmoida: Keskustelkaa, mitkä ovat pitkän aikavälinne taloudelliset tavoitteet, tehkää suunnitelma ja noudattakaa sitä.
3. Omat nimet: Sijoittakaa pitkäjänteisesti ja aina omiin nimiinne.
Raha & rakkaus 2023
Lähes kaikki suomalaiset (94 %) katsovat tuntevansa puolisonsa yleisen taloudellisen tilanteen vähintään melko hyvin. Joka toinen (51 %) jopa erittäin hyvin.
Yhdeksän kymmenestä puhuu puolisonsa kanssa säännöllisesti raha-asioista.Kahdella viidestä (38 %) pariskunnasta on yhteisiä säästöjä tai sijoituksia yhdessä tai useammassa muodossa, tyypillisimmin yhteisiä tilisäästöjä.
