Yksi syy sukupuolten välisille tuloeroille on se, että miehet käyttävät Suomessa noin 15 prosenttia enemmän aikaa ansiotyöhön kuin naiset. Naiset eivät kuitenkaan näyttäisi ottavan rennommin ja valitsevan suurempaa vapaa-ajan määrää, sillä ajankäyttötutkimusten mukaan naisille jää miehiä vähemmän vapaa-aikaa. Naiset tekevätkin miehiä enemmän palkatonta mutta arvokasta kotityötä. Ilman sen pidemmälle menevää tilastollista analyysiäkin näyttää todennäköiseltä, että naisten kotityö mahdollistaa puolisoiden pidemmät työpäivät. Miehet saattavat myös olla joustavampia työajoissa, mikä helpottaa sijoittumista moniin vaativiin sekä hyväpalkkaisiin tehtäviin, joissa tarvitaan nopeaa reagointia asioihin virka-ajasta riippumatta.
Tanskalaisella tilastoaineistolla tehty tutkimus paljasti muutama vuosi sitten, että naisten ja miesten väliset palkkaerot johtuivat lähes kokonaan lapsista. Naiset jäivät kotiin miehiä pidemmäksi aikaa ja tekevät sen jälkeen vähemmän työtunteja. Lapsettomien naisten palkkakehityksessä ei vastaavaa havaittu. On myös mahdollista, että naiset sijoittuvat lasten saannin jälkeen useammin työpaikkoihin, joissa perheystävälliset työajat yhdistyvät alempaan palkkatasoon. Tämä on toki ok, jos niin on yhdessä seurauksista tietoisina sovittu. Jos asialle kuitenkin halutaan tehdä jotain, niin pienten lasten hoidon tasaisempi jako esimerkiksi perhevapaauudistuksen muodossa auttaa. Lisäksi tarvitaan kuitenkin myös kotitöiden tasaisempaa jakoa myöhempinäkin vuosina, jotta kaikki pääsevät toteuttamaan uraansa tyydyttävällä tavalla. Oman uran luomien helppous tai vaikeus saattaa vaikuttaa myös syntyvyyteen.
Työtuntien määrän lisäksi toinen merkittävä tekijä naisten ja miesten välisille palkkaeroille on ammatinvalinta, vaikka lapsia ei perheessä olisikaan. Miehet päätyvät aloille, joilla maksetaan parempaa palkkaa. Samasta työstä samalla tuntimäärällä maksettava palkka ei nykyisin juuri naisten ja miesten välillä eroa. Tämä on hienoa. Naiset näyttävät herkemmin valitsevan ammatin, jossa ansiot jäävät pienemmiksi. Palkan lisäksi työn muu palkitsevuus toki vaikuttaa valintoihin. Emme tiedä varman päälle kuinka paljon tämä selittyy geeneillä tai ympäristötekijöillä, mutta koulutusvalinnoilla tätä ero voidaan pyrkiä kaventamaan. Väestön koulutustaso onkin viime vuosikymmeninä noussut lähinnä naisten kouluttautumisen myötä. Naisia on korkeakoulutetuissa jo hieman enemmän kuin miehiä.
Vaikka perheessä molemmat toisivat ansioita yhteiseen kassaan ja kaikki pääsisivät osalliseksi työn hedelmistä, sukupuolten palkkaeroilla on merkitystä. Elämän ehtoopuolella eläke jää naisilla pienemmäksi, naiset tosin miehiä pitkäikäisempinä nauttivat eläkettä pidempään. Henkilökohtaiset säästötkin voivat olla pienempiä. Tuloverotilastojen mukaan veronalaisissa pääomatuloissa naisen euro oli 44 senttiä vuonna 2019. Erotilanteessa saattaa heikompi tulokehitys näkyä uuden elämän vaatimattomampina puitteina. Puutteista huolimatta Suomi on yksi maailman tasa-arvoisimmista maista ja on upeaa, että puoliso tukee toisen urakehitystä. Tasa-arvoa voi silti edelleen viedä eteenpäin sekä palkallisen että palkattoman työn osalta. 8.3. voidaan toimia perinteiden mukaan, kunhan muistetaan, että vuoden jokainen muukin päivä on myös naisten päivä 100 prosenttisin mahdollisuuksin.
Kirjoittaja on Danske Bankin pääekonomisti.
