Pääekonomistin blogi: Suomalainen asuntovelallinen sodan sumussa

Asuntovelallisen ei kannata antaa taloudellisen mielenrauhansa järkkyä, vaikka Venäjän hyökkäys Ukrainaan vaikuttaa Suomen talouteen ja asuntomarkkinoihin. Ihmisillä on edelleen asumistarpeita ja korkojen erittäin voimakas nousu on hyvin epätodennäköistä, pääekonomistimme Pasi Kuoppamäki kirjoittaa.

Venäjä on aloittanut sodan Ukrainaa vastaan, mikä aiheuttaa inhimillisen kärsimyksen lisäksi erilaisia haasteita talouteen. Aiempaa korkeampi inflaatio on yksi sodan seuraus, sillä energian lisäksi monet muut raaka-aineet kuten vehnä kallistuvat maailmanlaajuisesti. Euroalueen inflaatio nousi jo helmikuussa 5,8 prosenttiin ja myös hintojen nousu ilman energiaa oli 3 prosenttia. Korkeampi inflaatio merkitsee kuluttajille lisärasitusta koko Euroopassa, myös Suomessa. Kotitalouksilla on onneksi melko hyvä työllisyystilanne ja keskimäärin aiempaa enemmän säästöjä, mikä on osaltaan nostanut suomalaisten taloudellista mielenrauhaa.

Korkea inflaatio aiheuttaa merkittävää päänvaivaa myös keskuspankeille, mutta Danske Bankin arvion mukaan EKP voi katsoa tämän inflaatioaallon yli, koska siihen liittyy paljon poikkeuksellista, mihin EKP ei voi vaikuttaa.

"Suomen asuntomarkkina on kuitenkin varsin terveellä pohjalla ja velallisten kyky hoitaa velkojaan hyvä, joten tämän hetken tilanteen valossa isku asuntomarkkinaan jää luultavasti melko rajalliseksi."

Keskuspankin kannalta on tärkeämpää katsoa inflaation ja inflaatio-odotusten kehittymistä keskipitkällä aikavälillä. Tällä hetkellä lähivuosien inflaatio-odotukset ovat edelleen lähellä EKP:n 2 prosentin tavoitetta. Korot voivat toki edelleen nousta jo tänä vuonna, kuten parin viikon takaisessa blogitekstissä kirjoitin, mutta sota ei välttämättä tuo korkoihin liittyvää lisäpainetta ja murhetta asuntovelalliselle. EKP ei ole vielä ottanut selkeää linjaa tilanteen aiheuttamiin lisähaasteisiin.

Sota vaikuttaa Suomen talouteen ja asuntomarkkinoihin muutenkin kuin inflaation ja korkonäkymien kautta. Sota hyydyttää vientinäkymiä, heikentää työllisyysnäkymiä muutamilla toimialoilla ja aiheuttaa epävarmuutta, minkä seurauksena asuntokauppa saattaa hidastua. Sodan laajeneminen ja pitkittyminen voisi johtaa heikompaan kehityskulkuun Suomen taloudessa, mikä rasittaisi asuntomarkkinaa.

Suomen asuntomarkkina on kuitenkin varsin terveellä pohjalla ja velallisten kyky hoitaa velkojaan hyvä, joten tämän hetken tilanteen valossa isku asuntomarkkinaan jää luultavasti melko rajalliseksi. Ihmisillä on edelleen asumistarpeita ja pankeilla kykyä rahoittaa niitä. Sodan sumu heikentää nyt näkyvyyttä taloudessa, mutta kriisi iskee onneksi hetkellä, jolloin Suomen talous on muutoin vahvistumassa ja työllisyyskehitys nousujohteista.

Kirjoittaja on Danske Bankin Suomen pääekonomisti Pasi Kuoppamäki.

Kiinnostuitko?
Tervetuloa Danske Bankiin.