Pääekonomistin blogi: Suomi, sota ja talous

Venäjän ja Ukrainan sota on suuri inhimillinen kriisi, joka heijastuu myös Suomen talouteen. Yritykset joutuvat sopeutumaan uuteen tilanteeseen, jossa Venäjä ei ole enää merkittävä markkina. Kuluttajia rassaa korkea inflaatio, joka ei kuitenkaan välttämättä tarkoita ripeästi nousevia ohjauskorkoja. Danske Bankin alustavan arvion mukaan kriisi tulee pienentämään tämän vuoden talouskasvua liki prosenttiyksikön, mutta epävarmuus on todella suurta.

Venäjä on aloittanut sodan Ukrainaa vastaan, mikä aiheuttaa inhimillisen kärsimyksen lisäksi erilaisia haasteita talouteen. Venäjä oli Suomen viidenneksi suurin vientimarkkina tavaraviennin arvolla mitattuna vuonna 2021. Tuonnissa Venäjän rooli on ollut vielä suurempi erityisesti öljyn ja maakaasun tuonnin vuoksi. Venäjän merkitys supistui merkittävästi Krimin miehityksen jälkeen 2014, mitä ennen sillä oli vielä suurempi rooli. Maiden väliset talouskytkökset ovat muutenkin merkittäviä, koska monia suomalaisia yrityksiä toimii Venäjällä. Nämäkin kytkökset ovat kuitenkin vähentyneet viime vuosina monien yritysten lopetettua toimintansa Venäjällä. Ukrainan suora merkitys Suomen talouteen on pieni, mutta sodalla on kuitenkin epäsuoria vaikutuksia. Ukraina ja Venäjä ovat merkittäviä viljan ja monien raaka-aineiden tuottajia, joiden hintojen nousu kiihdyttää inflaatiota, mikä iskee suomalaisten kotitalouksien kukkaroon. Vehnän hinta on noussut noin viidenneksen vuoden alusta ja lannoitteiden kallistuminen vaikuttaa tuotantokustannuksiin monissa maissa. Sota ja ruplan kurssin romahdus vaikuttavat myös matkailuun molempiin suuntiin. Venäläisillä ei yksinkertaisesti ole varaa samanlaiseen ostosmatkailuun kuin aikaisemmin. 


Yritykset pyrkivät sopeutumaan
Maailmanmarkkina toimii edelleen ja vaihtoehtoja venäläisille hyödykkeille löytyy, tosin hinta saattaa olla korkeampi kuten raakaöljyn osalta on nyt nähty. Suomalaiset yritykset pystyvät monessa tapauksessa siis löytämään vaihtoehtoisia lähteitä tuotantopanoksille ja markkinoita lopputuotteille. Liiketoiminnan muuttaminen vie kuitenkin aikaa ja aiheuttaa lisäkustannuksia. Astetta haastavampaa sopeutuminen on niille yrityksille, joilla on merkittävää tuotantoa tai muuta toimintaa Venäjällä tai Ukrainassa. Joissain tapauksissa tämä voi merkitä myös lisäinvestointeja Suomeen tai jonnekin läntisiin maihin. Kaikki kauppa ja liiketoiminta ei välttämättä edes katkea, ainakin toistaiseksi osa metsäyhtiöiden tehtaista Venäjällä toimii ja puuntuonti jatkuu. Joillekin suomalaisille yrityksille Venäjän sulkeutuminen pois maailmanmarkkinalta voi myös olla tuottoisa uutinen, sillä kilpailun vähentyminen esimerkiksi sahateollisuudessa voi tuoda lisää tilauksia. Sotatarvikkeiden valmistajat saavat varmasti lisätilauksia maailmanlaajuisesti.


Inflaation kiihtyminen rasittaa kuluttajaa
Korkeampi inflaatio merkitsee kuluttajille lisärasitusta koko Euroopassa. Tämä jarruttaa kulutuskysynnän toipumista koronan aiheuttamasta romahduksesta. Kotitalouksilla on onneksi melko hyvä työllisyystilanne ja keskimäärin aiempaa enemmän säästöjä. Korkea inflaatio aiheuttaa päänvaivaa keskuspankeille, mutta Danske Bankin arvion mukaan EKP voi katsoa tämän inflaatioaallon yli, koska siihen liittyy paljon poikkeuksellista, mihin EKP ei voi vaikuttaa. Keskuspankin kannalta on tärkeämpää katsoa inflaation ja inflaatio-odotusten kehittymistä keskipitkällä aikavälillä. Tällä hetkellä heikkenevä talouskasvu voi painaa vaa’assa enemmän kuin raaka-aiheiden kallistuminen sodan vuoksi. Korot voivat edelleen nousta jo tänä vuonna, mutta sota ei välttämättä tuo lisäpainetta korkojen nostamisen suuntaan. EKP voisi jopa keventää rahapolitiikkaa, mikäli Euroalue ajautuisi taantumaan ja rahoitusvakaus olisi uhattuna.


Maailmantalous ja sijoittaja epävarmuuden keskellä
Epävarmuus tulevasta on suurta ja sodan kehittymistä vaikea ennustaa. Maailmantalouden kannalta parhaassa tapauksessa Venäjä ja Ukraina sopisivat tulitauosta, Venäjä pakittaisi tankkinsa rajan taakse, ja tilanne rauhoittuisi. Tässäkin tapauksessa maailmantalous muuttaisi muotoaan, koska monet yritykset ovat jo vetäneet toimintaansa pois alueelta, mutta epävarmuus vähenisi ja talouden toiminta jatkuisi varsin vilkkaana. Huonoimmassa tapauksessa sota laajenee, energiatoimitukset katkeavat, ja Suomi yhdessä muun Euroopan kanssa ajautuu taantumaan. Näiden välistä löytyy erilaisia skenaarioita. Sijoittajan kannalta lopputuloksella on merkitystä. Aiempien suurten kriisien kohdalla epävarmuuden vähentyminen on merkinnyt osakekurssien melko nopeaakin toipumista. 


Sodalla sekä nopeita että pitkäkestoisia vaikutuksia Suomen talousnäkymiin
Sodan tuottaman iskun suuruutta Suomen talouteen on vielä vaikea arvioida kokonaisuutena. Paljon riippuu tilanteen kehittymisestä ja länsitalouksien kyvystä sopeutua Venäjän rajojen sulkeutumiseen. Pelkkä Venäjän kanssa käytävän kaupan romahtaminen voisi aiheuttaa puolen prosenttiyksikön suuruisen lommon bruttokansantuotteen kasvuun tänä vuonna. Lisävaikutukset epävarmuuden ja korkeamman inflaation kautta painavat talousnäkymää entisestään. Danske Bank julkaisee uuden ennusteen Suomen taloudelle maaliskuun puolivälissä, mutta tällä hetkellä näyttää todennäköiseltä, että kuluvan vuoden BKT-ennuste laskee vajaan prosenttiyksikön edellisestä 2,8 prosentin lukemasta. Hyvä työllisyyskehitys hidastuu ja useat yritykset voivat joutua turvautumaan lomautuksiin. Sodan laajeneminen ja pitkittyminen merkitsisi taantumaa ja pitkäkestoista sopeutumista aikaan ilman merkittäviä taloussuhteita Venäjään. Tilanne muistuttaisi hieman 100 vuoden takaista aikaa 1920 luvulla, jolloin Suomi oli itsenäistymisen myötä irrottautunut Venäjästä. Talous kuitenkin kasvoi selvästi ja kaupalliset suhteet länsimaihin vahvistuivat.

Kirjoittaja on Danske Bankin pääekonomisti Pasi Kuoppamäki

Tietoa Ukrainan tilanteen vaikutuksista

Danske Bank seuraa tiiviisti Ukrainan traagista tilannetta, ja sodasta kärsivät ihmiset ovat ajatuksissamme.


Lue lisää

Kiinnostuitko?
Tervetuloa Danske Bankiin.