Jaa

Blogi: Tuppukylä Suomi maailman huipulla

Viimepäivien uutisoinnista huolimatta Suomi on monilla mittareilla maailman maiden kärkijoukoissa. Hyvinvointivaltiosta huolehtiminen on kuitenkin jatkuvaa työtä, muistuttaa Danske Bankin pääekonomisti Pasi Kuoppamäki.

Suomi on jäänyt jälkeen muista Pohjoismaista monilla mittareilla, osoittaa Pohjoismaiden ministerineuvoston State of Nordic region -raportin tulokset. Olemme jälkijunassa, kun tarkastellaan esimerkiksi pääkaupungin potentiaalia, väestön ikärakennetta, työperäistä maahanmuuttoa ja koko maan työllisyyttä. Valopilkkuja ovat innovaatiot ja koulutus.

Liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner totesi raporttia käsitelleessä Helsingin Sanomien haastattelussa, että Suomella on valitettavan monta kohtaa, joissa emme pärjää. Edes maamme suurin kasvukeskus ei kerää pelkästään suitsutusta. Maanantaina HS raportoi Helsingin olevan Tukholmaan, Kööpenhaminaan ja Osloon verrattuna tuppukylä, kun katsotaan kaupunkirakennetta. EU:n lääkeviraston uudelleensijoittamista viime syksynä tarkastelleen selvityksen mukaan viraston työntekijöistä jopa yli 70 prosenttia jättäisi mieluummin työpaikkansa kuin muuttaisi Helsinkiin viraston mukana.

Suomen talous kasvaa nyt vauhdilla, mutta bruttokansantuote vasta tavoittelee vuosikymmenen takaista tasoa ja ero Ruotsiin sekä moniin muihin menestyneisiin kansantalouksiin on revennyt hämmentävän suureksi. Talouskasvusta huolimatta valtion velka paisuu ja ikääntyvän väestön hoivatarpeet uhkaavat raunioittaa toiveet julkisen talouden tervehtymisestä.

Risujen lisäksi vähän ruusujakin

Suomi saa maailmalta kuitenkin myös paljon kiitosta. Brittilehti The Guardian kirjoitti maanantaina mairittelevan artikkelin Suomen hyvinvoinnin noususta pitkällä aikavälillä ja siihen vaikuttaneista tekijöistä. Sisun merkityskin muistettiin jutussa. Suomen nousu maasta, joka kärsi 150 vuotta sitten länsimaiden viimeisen suuren nälänhädän ja kävi viimeisten 100 vuoden aikana verisen sisällissodan sekä kolme sotaa aikansa suurvaltoja vastaan, on hatun noston arvoinen.

Suomi sijoittuu itse asiassa hämmästyttävän monilla mittareilla mitattuna maailman menestyneimpien, turvallisimpien, vauraimpien ja onnellisimpien maiden joukkoon. Kaikki maamme rajojen ulkopuolella tai sisälläkään eivät ole tätä ehkä hoksanneet, mutta mittava tilastokavalkadi ei voine valehdella: Suomi on maailman huipulla tai ainakin aivan sen tuntumassa.

Hyvinvoinnin turvaaminen vaatii jatkuvaa työtä

Kriitikoiden voi silti antaa kitistä. Suomella on mittavia haasteitakin. Maailman kärkiluokkaa olevan hyvinvoinnin turvaaminen vaatii osaamista, rohkeita päätöksiä ja hikeä. Pääkaupunkiseudun kehittäminen eurooppalaiseksi menestystarinaksi ja maan muiden alueiden vetovoimatekijöiden hyödyntäminen vaativat yhteistyötä yli puoluerajojen.

Suomen valopilkkuina pidetyt innovaatiot ja koulutuskin vaativat jatkuvaa vaalimista ja panostuksia. Suomen panostukset tutkimukseen ja tuotekehitykseen ovat laskeneet samaan aikaan, kun menestys PISA-vertailuissa on pudonnut, olkoonkin että Suomi pärjää siinä edelleen Ruotsia paremmin ja suomalaiset opettajat ovat kysyttyjä Ruotsissa.

Innovaatioita ja koulutusta kannattaa jatkossakin vaalia, mutta samaan aikaan kannattaisi miettiä, miksi Ruotsi pärjää heikommasta peruskoulutuksesta huolimatta. Voisiko olla, että suomalaisten pitäisi lopettaa tuhkan ripottelu ja lähteä rinta rottingilla maailmalle myymään. Elon Musk nosti Teslan raketilla avaruuteen. Nostetaan me suomalainen osaaminen maailman tietoisuuteen ja saataville. Siihen ei tarvita rakettitiedettä vaan ahkeraa positiivista markkinointia.

 

Kiinnostuitko?
Tervetuloa Danske Bankiin.