Ruotsalaiset ovat sijoittajia, ja se näkyy Eurostatin tilastoihin perustuvissa graafeissa. Vuoden 2008 finanssikriisin jälkeen ruotsalaisten sijoitusvarallisuus suorastaan ampaisi nousuun. Suomalaistenkin sijoitusvarallisuus on sen jälkeen toki kasvanut yleisen arvonnousun myötä, mutta ruotsalaisten nousukulma on terävämpi.

Taustalla on paljon historiallisia tekijöitä. Ruotsi on ollut vauras maa jo pitkään. Se on entinen suurvalta, jolla on pitkä rauhan historia. Pieni ja sisukas Suomi on vaurastunut vasta viime vuosikymmeninä. Suomen rahoitusmarkkinatkin olivat 1980-luvulle asti suljetut.

”Suomalaisten sijoittamisessa on sellaisia piirteitä, että pörssikurssien noustessa innostutaan ja kun kurssit laskevat, lyödään hanskat tiskiin. Ruotsalaiset ovat pidemmällä siinä, että sijoittaminen nähdään arkipäiväisenä asiana ja pitkäjänteisenä tekemisenä”, sanoo ekonomisti Jukka Appelqvist Danske Bankista.

Pitkäjänteisyyden merkityksen ymmärtäminen näkyy myös suomalaisten ja ruotsalaisten asenteista. Suomalaisista lähes 80 prosenttia pitää osakesijoittamista hyvin riskialttiina. Ruotsalaisista tätä mieltä on 50 prosenttia.*

Aalto-yliopiston rahoituksen professori Matti Keloharju huomauttaa, että ruotsalaiset ovat omaa luokkaansa sijoittajina, vaikka vertailukohteeksi otettaisiin koko maailma.

”Kansainvälisen vertailututkimuksen perusteella voi sanoa, että ruotsalaisten kotitalouksien todennäköisyys sijoittaa osakkeisiin on selkeästi korkeampi kuin missään muualla maailmassa”, Keloharju sanoo.

Ruotsalaisilla on enemmän riskisijoituksia

 Ruotsalaisten osakesijoittamista on edistetty myös reippain poliittisin keinoin. Ruotsi lanseerasi jo 80-luvulla niin kutsutut ”koko kansan sijoitusrahastot”, Allemandsfond-rahastot, joilla oli merkittäviä veroetuja.

”Ruotsin veroaste on niin korkea, että kaikilla verohelpotuksilla on merkittävä vaikutus sijoitusintoon”, Danske Ruotsin henkilöasiakasliiketoiminnan johtaja Stojko Gjurvoski sanoo.

Viimeisimpiä toimenpiteitä on ollut niin sanottujen sijoitussäästötilien lanseeraaminen vuonna 2012. Useampi kuin joka viides ruotsalainen on jo ottanut tilin käyttöön. Suomessa taas on tuoreessa muistissa pitkäaikaiseen osake- ja rahastosäästämiseen tarkoitettujen PS-tilien vesittäminen korottamalla säästettyjen varojen nostoikä 68 vuoteen.

”Säännöllisestä sijoittamisesta puhutaan paljon ja avoimesti. Jo 70-luvulla ihmisiä kannustettiin sijoittamaan 100 kruunua kuukaudessa. Siihen kaikilla oli varaa”, Gjurovski kertoo.

”Kun keskustelen ulkomaisten kollegoiden kanssa ja kerron, että melkein jokainen ruotsalainen seuraa osakemarkkinoita, he ällistyvät. Mutta näin se on. Melkein jokainen ruotsalainen on vähintään eläkkeiden kautta mukana osakemarkkinoilla, joten pörssiä seurataan aktiivisesti. Siitä puhutaan kahvipöydässä ja kirjoitetaan iltapäivälehdissä”, Gjurovski sanoo.

Ruotsalaiset kotitaloudet säästävät enemmän

Ruotsalaiset eivät ainoastaan sijoita innokkaasti. He ovat nimittäin myös Euroopan kovimpia säästäjiä, sanoo Keloharju. 

"Vuodesta 2008 lähtien säästämisaste on ollut Ruotsissa Euroopan korkein ja nykyään se on selvästi korkein", Keloharju sanoo.

Dansken Gjurovskin mukaan osan korkeasta säästöasteesta selittää pakollinen eläkesäästäminen, mutta ei kaikkea. Ruotsalaiset haluavat varautua tulevaisuuteen myös yksityisesti. Taustalla on 90-luvun alun talouskriisi. Se vei yhteiskunnallista keskustelua suuntaan, jossa yksilön omaa vastuuta korostetaan. Valtiovarainministerikin on kehottanut ruotsalaisia hankkimaan 3-5 kuukauden palkkaa vastaavan taloudellisen puskurin.

"Tänä päivänä suurin osa ruotsalaisista säästää sekä itselleen että lapsilleen säännöllisesti", Gjurovski kertoo. 

Suomessa trendi taas on ollut laskeva, samalla tavalla kuin muualla EU-alueella. 

"Sitä voi osaltaan selittää se, että Suomen taloudessa on mennyt huonosti ja sitten on käytetty rahaa elämiseen", Keloharju arvioi.

Nyt Suomenkin talous on vihdoin nousussa. Siitä huolimatta suomalaisten säästämisaste kääntyi viime vuonna negatiiviseksi. Tämä johtuu ennen kaikkea suomalaisten velkaantumisesta.

"Suomella menee nyt paremmin, mutta palkat nousevat hitaasti. Suomalaiset ikäänkuin ulosmittaavat nyt tulevaa, ja kuluttavat", sanoo Appelqvist.

Suomalaisten rahat makaavat pankkitileillä

Suomalaisilla on tällä hetkellä 85 miljardin edestä rahaa pankki- ja säästötileillä. Se on paljon rahaa. Suomalaisten sijoitusvarallisuutta kuvaava käyrä näyttäisikin nyt hyvin erilaiselta, jos pankkitilillä pitämisen sijaan rahaa olisi sijoitettu osakkeisiin.

"Suomessa talletusaste on Euroopan korkeimpia. Kyse on pitkälti historiasta. Rahaa on perinteisesti pidetty talletuksissa", Keloharju arvioi.

Gjurovskin mukaan ruotsalaisille on itsestäänselvää, ettei matalien korkojen aikana rahaa kannata pitää pankkitilillä.

"Ruotsissa niin pankit, media kuin kuluttajaorganisaatiotkin ovat aktiivisesti viestineet siitä, että parhaan tuoton saa sijoittamalla osakkeisiin ja rahastoihin. Ruotsalaiset pitävät tilillä vain normaaliin likviditeettiin tarvittavaa summaa ja lopun he sijoittavat. Sukupolvien välillä on tässä jonkin verran eroa. Vanhemmalle sukupolvelle tilit saattavat yhä tuntua turvallisemmalta paikalta pitää rahaa, mutta yleisesti ottaen voi sanoa, että kaikki ruotsalaiset yrittävät löytää parempaa tuottoa rahalle." 

*Jutussa on käytetty lähteenä Danske Bankin Pohjoismaissa teettämää tutkimusta vaurastumiseen liittyvistä asenteista. Tutkimuksen teki Kantar Sifo Prospera ja siihen haastateltiin yli 4000 vastaajaa.