Pohjoismaiden taloudet kasvavat kaikki hyvää noin parin prosentin vauhtia. Asuntomarkkinat viilentävät Ruotsin taloutta, mutta maan asuntomarkkinoiden ongelmat eivät ole leviämässä muihin Pohjoismaihin.
Danske Bankin tuoreen Nordic Outlook -katsauksen mukaan Suomen talous kasvaa samassa tahdissa Pohjoismaiden kanssa tänä ja ensi vuonna. Nopeinta kasvua katsaus ennustaa nyt Norjaan, jossa bruttokansantuote kasvaa tänä vuonna 2,5 prosenttia ja ensi vuonna 2,3 prosenttia. Suomen ennustetut talouskasvuluvut (2,4 prosenttia tänä vuonna ja 2,0 prosenttia ensi vuonna) ovat Pohjoismaiden toiseksi korkeimmat.
Ruotsissa talouskasvua hidastaa ylikuumentuneiden asuntomarkkinoiden jäähtyminen. Asuntojen hinnat ovat laskeneet Ruotsissa viime vuoden elokuusta tämän vuoden helmikuuhun 10 prosenttia.
– Asuntojen hintojen lasku vähentää asuntorakentamista ja heikentää kuluttajien luottamusta. Ruotsin talouskasvu hidastuukin ennusteemme mukaan selvästi, mutta Ruotsin vahva talous ja vakavaraiset pankit kestävät tilanteen, sanoo Danske Bankin Suomen pääekonomisti Pasi Kuoppamäki.
Asuntomarkkinoita hillitään kaikissa Pohjoismaissa
Ruotsin asuntomarkkinoiden ongelmat eivät ole leviämässä muihin Pohjoismaihin. Danske Bankin ennusteen mukaan asuntojen hinnat laskevat Ruotsissa tänä vuonna 10 prosenttia, mutta kääntyvät nousuun jo 2019. Norjaan pankki ennustaa asuntojen hinnoissa 0,5 prosentin laskua tälle vuodelle ja 2,0 prosentin nousua ensi vuodelle. Suomeen Danske Bank ennustaa asuntoihin tälle ja ensi vuodelle 1,5 prosentin vuotuista hintojen nousua.
Kaikissa Pohjoismaissa viranomaiset pyrkivät eri keinoin hillitsemään asuntomarkkinoiden ylikuumentumista ja velkaantumisen kasvua. Tanskassa tammikuun alussa voimaan astui rajoitus, joka rajoittaa velkaantuneimpien kotitalouksien mahdollisuutta ottaa lisälainaa. Ruotsissa viranomaiset ovat esimerkiksi kiristäneet uusien ostajien lainojen ehtoja. Suomessa lainakattoa kiristetään 85 prosenttiin tämän vuoden heinäkuun alusta.
– Asuntoluototuksen säätelyn kiristyminen on luonnollista. Kevyt rahapolitiikka on historiassa johtanut toisinaan kotitalouksien liialliseen velkaantumiseen ja vaarallisiin ylilyönteihin asuntomarkkinoilla. Korot pysyvät matalina vielä pitkään, vaikka nousukäänne onkin jo nähtävissä, joten viranomaiset etsivät muita keinoja suitsia riskejä, Kuoppamäki toteaa.
– Säätelyn kiristymisellä voi silti olla omia haitallisia sivuvaikutuksia, kuten työvoiman liikkuvuuden hidastuminen. Suomessa ensiasunnonostajien lainakaton korkeus voi houkutella ottamaan suuret riskit jo nuorena, hän muistuttaa.
Lue koko katsaus täältä: https://research.danskebank.com/link/NordicOutlook270318/$file/NordicOutlook_270318.pdf
