Jaa

Blogi: Kuka pelkää käänteistä asuntolainaa?

Leijonanosa suomalaisten varallisuudesta muodostuu asunnoista. Ihminen tarvitsee katon päänsä päälle, mutta on paljon tilanteita, joissa asuntovarallisuutta voisi hyödyntää toisinkin.


 

Perinnöistä on vaikea puhua avoimesti, koska niiden saaminen edellyttää läheisen ihmisen kuolemaa. Sellaista ei kukaan toivo. Tiedossa on silti, ettei elämässä kaikki ole toiveistamme kiinni, ja joskus ihmisen elämä väistämättä päättyy. Monesti perillisille jää varallisuutta jaettavaksi. Kaikki eivät perintöä saa, mutta suuri osa suomalaisista tulee jossakin vaiheessa elämäänsä perimään jokseenkin huomattavan varallisuuserän. Koska lähes 70 prosenttia suomalaisten yksityisestä varallisuudesta on kiinni asunnoissa (tai maapalasissa, joille asunnot on rakennettu), on tyypillinen perintö asunto.

Perintö on mainettaan kömpelömpi instrumentti. Se tulee pyytämättä ja yllättäen, sattumanvaraisella hetkellä. Elinkaaritulojen näkökulmasta perintö saapuu usein epätarkoituksenmukaiseen aikaan. Suurin tarve rahoille olisi nuorena, kun perustetaan perhettä, opiskellaan, ostetaan asuntoa ja rakennetaan omaa tulevaisuutta. Harvat kuitenkaan saavat perintöä vielä tässä vaiheessa. Onneksi. Nykyisin ihmiset elää porskuttavat pitkään, joten perinnön saaja on tavanomaisesti myöhäisessä keski-iässä, ellei peräti jo itsekin eläkeiässä. Lisävarallisuuden käytännöllinen merkitys saattaa olla jo vähäisempää. Rationaalinen homo economicus tietysti rahoittaa elinkaaren aikaisemman vaiheen menoja lainalla, mutta käytännössä luottorajoitteet, varovaisuus ja lyhytnäköisyys heikentävät nuoren ihmisen kykyä hyödyntää mahdollista tulevaa perintöään. 

Sukupolvet neuvottelevat asuntokakun jakamisesta

 Niin sanottu käänteinen asuntolaina on yleisesti ottaen mikä tahansa järjestely, jossa henkilö saa omistamaansa asuntovarallisuutta vastaan likvidiä rahoitusta, mutta säilyttää käyttöoikeuden itse asuntoon. Yksityiskohdat voivat vaihdella. Teeman lähestyminen perinnön näkökulmasta saattaa yllättää, koska usein käänteiset asuntolainat mielletään pikemminkin perintöjen vihollisiksi. Helposti syntyy mielikuva kauhistuneista perillisistä, jotka sadattelevat Aurinkorannikolle muuttaneita vanhempiaan ja surevat kutistuvaa perintöosuuttaan. Sellainenkin on yksi mahdollinen kehityskulku, mutta yhtä hyvin rahat voisi käyttää vaikkapa ennakkoperintönä omaa ensimmäistä asuntoaan hankkiville nuoremmille sukupolville. On helppo keksiä tilanteita, joissa asuntoon sidottua varallisuutta saattaisi olla järkevää hyödyntää. Rahojen käyttäjä ja käyttökohde on ratkaistava erikseen.

Totta on, että ilmeisin tarve asuntovarallisuuden hyödyntämiseen syntyy, jos asunnon omistajalla ei ole lapsia tai läheisiä perillisiä. Miksi ei nauttisi asuntoon sidotuista varoista, kun vielä ehtii? Rahoitusteknisiä työkaluja kuitenkin tarvitaan, koska tyypillisesti iäkkäät ihmiset eivät halua muuttaa rakkaista kodeistaan. Käänteisten asuntolainojen kanssa otetaan vasta ensiaskelia, eivätkä tuotteet ole erityisen yleisiä. Suosiokin on ilmeisesti pikemminkin hiipumaan päin, suuresta potentiaalista huolimatta. Nöyrää kehitystyötä siis tarvitaan.

Asunto eläkkeenä

 Usein käänteinen asuntolaina mielletään eräänlaiseksi eläkevakuutukseksi. Sitäkin se voi olla. Eliniän piteneminen voi tulevaisuudessa synnyttää kasvavaa painetta hyödyntää henkilön omaa asuntovarallisuutta esimerkiksi elinkaaren loppuvaiheen hoivakustannuksiin. Suomessa lakisääteisen eläkejärjestelmän rahoituksellinen tasapaino on kohtalaisen hyvä, mutta monissa maissa asuntovarallisuuden käyttäminen voi olla ainoa vaihtoehto suurten ikäluokkien synnyttämien eläkemenojen kattamiseksi.

Meillä taas asuntovarallisuus saattaa jatkossa nousta isompaan rooliin varhaiseläkkeelle jäämisen mahdollistajana, kun vanhuuseläkkeen alaikäraja asteittain nousee, ja eläkepäivät lipuvat kauemmaksi. Hyvinvointivaltion rahoituspohjan kannalta kriittinen työllisyysasteen nostotavoite ei tästä kiittäisi. Asuntovarallisuuden hyödyntämisen mahdollisuuksista ja uhkakuvista olisikin tärkeää keskustella rohkeasti sekä perhepiirissä että yhteiskunnallisilla areenoilla.

Blogin on kirjoittanut Danske Bankin ekonomisti Jukka Appelqvist. @JukkaAppelqvist

Kiinnostuitko?
Tervetuloa Danske Bankiin.