Jaa

Blogi: Kun Trump lähtee taistoon, sijoittajien puntit tutisevat

Donald Trump on käynnistänyt kauppasodan, mutta mitä se tarkoittaa talouden kannalta ja onko sijoittajilla syytä huoleen? Danske Bankin senioristrategi Kaisa Kivipelto kertoo näkemyksensä aiheesta.

Valtioiden rajat ylittävä vapaakauppa on viime vuosikymmeninä ollut yksi talouskasvun ja hyvinvoinnin kulmakivistä. Maailman talouksien kilpailuetuja hyödyntämällä kuluttajahinnat ovat usein laskeneet, työpaikat lisääntyneet ja tuotteet parantuneet. Siinä kaikki ovat siis voittaneet.

Mitalin kääntöpuolena on kuitenkin olojen heikentyminen joillakin aloilla, kun muut maat yhtäkkiä kehittyvät hieman liian hyviksi halvalla tuottamisessa ja myymisessä. Tyypillinen ratkaisu tilanteeseen on joko siirtää fokus muihin sektoreihin tai ottaa käyttöön taloudellisia tukia tai tuontikieltoja, joilla tuetaan kotimaisten yritysten kilpailukykyä.

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on keskittynyt nimenomaan tuontikieltoihin. Trump on päättänyt asettaa tuontitulleja pesukoneiden, aurinkopaneelien sekä ennen kaikkea teräksen ja alumiinin maahantuonnille aikana, jolloin maailmanlaajuinen kauppa käy kuumempana kuin koskaan ja jona koko maailmantalous on yhtäaikaisessa noususuhdanteessa. Kiinasta on nimittäin tullut varsinainen piikki Trumpin lihassa, ja nyt näyttää siltä, että hän aikoo tiukentaa otteitaan ja kohdentaa toimensa erityisesti Kiinaa vastaan ottamalla käyttöön tuontitullit Kiinasta tuotaville tavaroille.

Ei Kiinalle, kyllä Amerikalle

Yhdysvaltain ja Kiinan välinen kauppatase on valtavan alijäämäinen: Yhdysvallat tuo Kiinasta huomattavasti enemmän kuin vie sinne. Pelkästään vuonna 2017 kauppataseen alijäämä oli 375 miljardia dollaria, mikä vastaa kahta kolmannesta Yhdysvaltain kokonaiskauppataseen alijäämästä. Trump on kehittänyt tähän epätasapainoon yksinkertaisen ratkaisun: Made in China pannaan ja America First kunniaan.

Trump haluaa herättää henkiin Yhdysvaltain teollisuussektorin, jolla työpaikkojen määrä on laskenut 20 vuoden takaisesta 18 miljoonasta 12 miljoonaan. Trumpin mukaan syynä ovat epäreilut kauppaehdot Kiinan ja muiden maiden kanssa, jotka näin ryöväävät amerikkalaisten työpaikat. Todellisuudessa kehitystä ovat ajaneet muut tekijät, joista vähäisin ei suinkaan ole automatisaatio. Trumpilla on kuitenkin omanlaisensa maailmankuva, josta on vaikea saada selkoa.

Välttämätön riski

Missä todellinen ongelma sitten piilee? Eikö maailman suurimmalle taloudelle, Yhdysvalloille, ole hyväksi, että Trump kalistelee sapeliaan? Vastaan, että ei ole. Maailmanlaajuinen kauppasota ei johda mihinkään hyvään sen paremmin Yhdysvalloille kuin muillekaan maailman talouksille.

Tilanteesta kärsivät maat joutuvat nimittäin ryhtymään vastatoimiin – eivät talousvaikutusten vuoksi, sillä Trumpin toimilla on toistaiseksi ollut lähinnä symbolinen merkitys. Ne joutuvat ryhtymään toimiin, koska Trump sakkotulleineen on haastamassa maailmanlaajuisen yhteiskaupan pelisääntöjä ja horjuttamassa maailmankauppajärjestö WTO:n asemaa.

Meidän ja muiden maiden on vastattava Trumpin toimiin, sillä jos emme tee mitään, Trump saa vapaat kädet tehdä mitä lystää. Tällöin seuraukset voivat olla aivan eri suuruusluokkaa. Toimittava on siitä huolimatta, vastatoimet saattavat pahentaa tilannetta ja johtaa täydelliseen kauppasotaan. Se riski on vain otettava.

Ekonomistien pahin painajainen

Jos kauppasota riistäytyy käsistä, siitä seuraa hintojen nousua kaikissa maissa, joita tilanne koskee. Samalla sijoitusinto laskee ja kasvu heikkenee. Syntyy siis stagflaatio eli tilanne, jossa kasvu on heikkoa mutta inflaatio suuri. Se on jokaisen ekonomistin pahin painajainen.

Stagflaatio tietäisi luonnollisesti huonoa osakkeille, sillä niihin vaikuttaisivat sekä korkojen nousu että heikommat tuotto-odotukset. Osakemarkkinoiden reaktiot ovat väistämättä kielteiset aina, kun kauppaprotektionismin uhka ja riski ovat ilmassa.

Joitakin lieventäviäkin asianhaaroja on, sillä me Danske Bankissa suhtaudumme suhteellisen huolettomasti osakeylipainoomme. Trump on ennen kaikkea (todennäköisesti ja toivottavasti) tietoinen siitä, että kaikki maat ryhtyvät vastatuontitulleihin, mikä vaikuttaisi Yhdysvaltain työllisyyteen ja talouteen – kahteen Trumpin sydäntä lähellä olevaan aiheeseen. Hän kiiruhti myös ilmoittamaan, että terästä ja alumiinia koskevat tuontitullit voidaan poistaa joitakin mailta.

Osakeylipaino säilyy

Trumpin toimia voidaankin pitää osana sisäpoliittista peliä Yhdysvaloissa marraskuussa pidettävien välivaalien alla. Hän pyrkii näin lähettämään voimakkaan signaalin ahtaalla oleville Yhdysvaltain työläisille. Jos Trump kuitenkin lähtee tosissaan Kiinaa vastaan, edessä on uusi, vakavampi tilanne.

Vaikka tuhoisan maailmanlaajuisen kauppasodan riski tällöin kasvaakin, uskomme sen vaikutusten jäävän rajallisiksi. Maailman talouskasvu on yhä vahvaa, yritysten tuotot vankalla pohjalla ja vaikka korot ovat nousussa, meidän näkemyksemme mukaan mikään ei estä osakekurssien nousua. Pidämme silmällä kauppatilanteen kehitystä mutta säilytämme yhä 10 prosentin osakeylipainon ja vastaavan alipainon korkosijoituksissa, sillä uskomme, että osakkeet tuottavat parhaan tuoton vuoden 2018 loppuun asti.

 

Kiinnostuitko?
Tervetuloa Danske Bankiin.