Tavaraviennin arvo oli Tullin mukaan tammikuussa lähes 5,2 miljardia euroa, kasvua viime vuoteen tuli peräti 12 prosenttia. Parannusta tuli lähes kaikista päätavararyhmistä. Tiedossa oli, että teollisuuden tilauskanta on hyvällä tasolla, mutta viennin näin kova spurtti oli silti itselleni pienoinen yllätys, toteaa Appelqvist. Suomen talouden kannalta tavaraviennin kasvu on hieno saavutus erityisesti viime vuoden korkea vertailutaso huomioiden. Tästä on helppo iloita vilpittömästi, vaikka omalla kohdallani se tarkoittaakin häviötä leikkimielisessä vedossa. Eilen tuli nimittäin lyötyä lounaasta vetoa ja veikattua silloin miinusmerkkistä lukua tämän aamun viennin tilastoon. Lounas on pieni hinta siitä, että teollisuuden nousuvauhti näyttäisi olevan vauhdittumassa uusille kierroksille.

Tilastokeskuksen mukaan myös teollisuudessa saadut uudet tilaukset palasivat tammikuussa takaisin kasvuun joulukuun notkahduksen jälkeen. Tilausten arvo nousi edellisestä vuodesta 6,9 prosenttia. Paperiteollisuudessa tilauksia saatiin 9,5 prosenttia viime vuotta enemmän. Metalliteollisuudessa kasvua tuli 7,8 prosenttia. Tilaukset käänsikin takaisin plussalle erityisesti metalliteollisuus, jonka osalta joulukuu oli ollut vaisu.

Teollisuuden uudet tilaukset tunnetusti heittelehtivät kuukausitasolla aika paljon. Tällä hetkellä pidempi linja kertoo silti johdonmukaista tarinaa hyvistä lähtökohdasta kuluvalle vuodelle. Sekä Tilastokeskuksen että Elinkeinoelämän keskusliiton tilastojen valossa teollisuuden tilauskanta on ollut kasvussa vuoden 2016 keväästä saakka. Syksyllä tilausvirran nousu ehti jo hetkittäin näyttää hiipuvalta, mutta loppuvuosi oli kokonaisuudessaan hyvä, ja kasvu näyttää taas nytkähtäneen eteenpäin. Teollisuuden kannalta terve tilauskanta on selkäranka, joka kannattelee kohti tulevaisuutta.

Aamun hattutempun täydensi teollisuuden tuotanto, joka oli 4,8 prosentin kasvussa suhteessa viime vuoteen. Kausitasoitettu tuotanto kasvoi edelliseen kuukauteen nähden vain niukat 0,1 prosenttia, mutta lukemaa voidaan silti pitää hyvänä. Myös tuotannon osalta kasvukärkenä toimi metalliteollisuus, jonka osalta työpäiväkorjattu tuotanto oli 8,7 prosentin nousussa viime vuodesta.

Danske Bank julkaisee uuden suhdanne-ennusteen 21.3.

Lähteet:

http://tulli.fi/tilastot/tilastojulkaisu/-/asset_publisher/tavaroiden-ulkomaankaupan-ennakkotilasto-tammikuussa-2018

http://tilastokeskus.fi/til/teul/2018/01/teul_2018_01_2018-03-09_tie_001_fi.html

http://tilastokeskus.fi/til/ttvi/2018/01/ttvi_2018_01_2018-03-09_tie_001_fi.html

Tämä on Danske Bankin ekonomistien pikakommentti, joita julkaistaan mielenkiintoisten Suomea koskevien talouslukujen julkaisun jälkeen. Kommentissa ei ole tarkoitus toistaa tilastolukuja; sen sijaan Danske Bankin ekonomistit arvioivat uuden informaation tultua julki taustoja, vaikutuksia ja näkymiä lyhyesti. Lisätietoja saa pyydettäessä. Pikakommentit ovat Danske Bankin ekonomistien näkemyksiä aiheesta viestin lähetyshetkellä. Pankki ei takaa kommentoitujen tietojen, arvioiden ja mielipiteiden oikeellisuutta tai täydellisyyttä eikä vastaa mistään suorista tai epäsuorista kuluista, vahingoista tai menetyksistä, joita kommentin tai sen sisältämien tietojen käyttö mahdollisesti voi aiheuttaa. Kommenttia ei voida missään tilanteessa pitää yksilöllisenä sijoitusneuvontana, arvopaperien myynti- tai ostotarjouksena tai kehotuksena arvopaperi- tai muuhun kaupankäyntiin. Tämä materiaali ei ole laissa tarkoitettua sijoitustutkimusta. Materiaali sisältää Danske Bankin omistamaa immateriaalioikeudellisesti suojattua aineistoa, johon Danske Bank pidättää kaikki oikeudet. Mikäli viestin sisältöä lainataan missään muodossa, tapahtuu se täysin lainaajan omalla vastuulla. Lähteenä tulee mainita Danske Bank ja ekonomistin nimi.