Danske Bankin pääekonomisti Pasi Kuoppamäki tarkasteli Kiinteistömaailman barometrin juhlavuoden kunniaksi, miten suomalaisten asuminen on kehittynyt 25 vuodessa.
Vuonna 1994 Suomi oli vasta toipumassa lamasta, jonka jäljiltä asuntojen hinnat olivat edullisia suhteessa tuloihin. Silloin pariskunta, jonka nuorin lapsi oli alle 7-vuotias, sai vuotuisilla käytettävissä olevilla tuloillaan ostettua noin 51 neliötä. Nyt vastaava pariskunta saa 29 neliötä.
– Asuntojen hinnat ovat nousseet 25 vuodessa muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta. Nyt tulot nousevat asuntojen hintoja nopeammin. Asuntojen hintojen ja tulojen suhde on nyt hyvin lähellä pitkän aikavälin keskiarvoa koko maan tasolla. Hinnat eivät kuitenkaan kehity enää samansuuntaisesti eri puolilla Suomea, Kuoppamäki toteaa.
Suuri ero asuntovelallisen arjessa syntyy nyt koroista. Vuonna 1994 lainasta maksettiin 8,5 prosenttia korkoa ja lainaa maksettiin 10–15 vuodessa pois. Nyt korkoa lainasta maksetaan 0,8 prosenttia ja lainaa maksellaan takaisin yli 20 vuotta.
– Korot ovat poikkeuksellisen alhaalla, mikä tekee asuntolainojen hoitamisesta historiallisen helppoa. Danske Bankin ennusteen mukaan matala korkotaso tulee pysymään tänä ja ensi vuonna matalina.
Suomi on kaupungistunut 25 vuodessa, ja se on vaikuttanut asumiseen monella tavalla.
– Kerrostaloasuminen ja vuokralla asuminen ovat yleistyneet, mutta silti valtaosa suomalaisista asuu omassa omakotitalossa. Asumisväljyys on kasvanut, mutta kehitys on hidastunut urbanisaation myötä. Kasvukeskusten asunnot ovat kalliimpia ja siksi pienempiä, mutta niin on perhekokokin pienempi, Kuoppamäki sanoo.
