Löysempää finanssipolitiikkaa ja lisää kilpailukykyä

Keskustan eduskuntavaaliohjelma on keskeisiin kilpakumppaneihin verrattuna melko yleisellä tasolla. Puolueen julkisuudessa esittämät näkemykset samanaikaisesta julkisen velan vähentämisestä, verotuksen keventämisestä sekä menojen kasvattamisesta ovat eduskuntavaaliohjelmassa verrattain heikosti avatut. Sen sijaan Keskustan talouspoliittisten linjausten osalta oleellisin dokumentti on maaliskuussa 2019 julkaistu talous- ja verolinjaus ”Osaava ja osallistava talouskasvu”, joka sisältää myös hieman syvällisemmän taloudellisia vaikutuksia arvioivan liitteen.

Keskusta painottaa talous- ja työllisyyspolitiikassaan kustannuskilpailukyvyn merkitystä sekä kuluneen vaalikauden kasvu- ja työllisyyspolitiikan linjaa – kuitenkin mahdollistaen nykyistä laajemmat kysyntäpainotteiset elvytystoimet talouden kriisitilanteissa. Tässä voidaan nähdä pienimuotoista pesäeroa nykyisen hallituksen linjaan – jos kohta myönteinen talouskehitys ei ole antanut aihetta testata millaista elvytyspolitiikkaa Sipilän hallitus olisi tositilanteessa tehnyt. Sosiaalidemokraatteja ohjelma lähestyy myös painottamalla keskustan perinteisempiä alkiolaisia arvoja – tämä näkyy muun muassa köyhyyden vähentämisen tavoitteina. 

Keskusta luottaa omissa ohjelmissaan erittäin voimakkaasti työllisyysasteen kasvun tuomaan liikkumavaraan – paljolti Sipilän hallituksen saavutuksiin nojaten. Puolueen analyysi maailmantalouden tilasta on melko yhteneväinen muun muassa Danske Bankin ennusteiden kanssa – kansainvälisen talouden Suomelle tarjoama vetoapu uhkaa hiipua. Varsin vientivetoisessa kansantaloudessa tilanne, jossa tulisi kyetä pitämään yllä työllistävää kasvua samalla kun päämarkkina-alueiden kysyntä uhkaa hiipua, on haastava. Kotimainen kysyntä ja työllisyys toki hyötyisivät keskustan esittämistä veronalennuksista, mutta merkittävien veronalennusten rahoittaminen onkin ohjelman suurin kysymysmerkki. Tuottavatko kevyemmin verotetut yritykset sellaista voittoa ja maksavatko niin merkittävästi enemmän veroja kuin toivotaan, mikäli keskeiset vientimarkkinat eivät enää vedä? Samaan aikaan lisättäisiin panostuksia esimerkiksi koulutukseen, mikä lisää talouden kasvupotentiaalia lähinnä pitkällä aikavälillä. Ainakin vaalikauden mittaan vaaliohjelman mukainen politiikka pitäisi todennäköisesti rahoittaa osin lisävelalla. Velka on nyt halpaa ja talouden pitkän aikavälin elinvoima kaipaa piristystä, mutta ikääntyvän Suomen kannattaisi suhtautua julkisen talouden tilaan suurella hartaudella. Keskusta pyrkii onneksi myös löytämään muita keinoja talouden elinvoiman edistämiseksi.

Työmarkkinapolitiikassa keskusta vannoo vientivetoisen palkanmuodostusmallin sekä paikallisen sopimisen nimiin. Samalla se kuitenkin varoo tallomasta työmarkkinajärjestöjen, erityisesti ammattiliittojen, varpaille. Monet tavoitteet sisältävätkin toteamuksen asian ”selvittämisestä yhdessä työmarkkinajärjestöjen kanssa”. Keskustan ohjelmassa ikääntyvä Suomi tarvitsee työmarkkinoille myös ulkomaalaisia osaajia. Sosiaaliturvan kokonaisuudistuksen osalta puolue on valmistautunut verrattain yhdenmukaisesti muiden suurten puolueiden kanssa, keskustan mallissa lähdettäisiin liikkeelle käänteisestä tuloverosta. Vaalien jälkeen Suomi saanee perustulon omaisia elementtejä omaavan järjestelmän, jonka osalta suurin ottelu tullaan käymään velvoitta-vuuden osalta. Se, miten keskusta tähän problematiikkaan suhtautuu, ei käy yksityiskohtaisesti ilmi talouspoliittisista linjauksista.

Keskusta näyttäisi olevan avoin edistämään tervettä kilpailua taloudessa mukaan lukien julkisen sektorin hankinnat. Tämän reunaehtona olisi läpinäkyvyyden lisääminen, valvonta ja viranomaisten hankintaosaamisen varmistaminen. Laatukriteerien painoarvoa on keskustan mukaan kilpailutuksissa lisättävä, mitä voinee pitää oikeasuuntaisena ajatuksena riittävän tasoisen julkisen palvelun varmistamiseksi. Kilpailun lisääminen itsessään olisi tärkeää, sillä kilpailu on tutkitusti yksi talouden tuottavuutta nostavista tekijöistä, eikä pelkällä lisäkoulutuksella välttämättä saada Suomen tuottavuuskehitystä kukoistamaan.

Kotihoidon ja maakuntien asialla

Keskusta on perinteisesti, erityisesti kokoomukseen ja sosiaalidemokraatteihin verrattuna, painottanut vähemmän naisten työssäkäyntiä ja varhaiskasvatusta. Sen sijaan puolueen suuriin historiallisiin saavutuksiin on noussut kansainvälisestikin harvinainen kotihoidon tuen järjestelmä. Vaikka kotihoidon tukea on arvosteltu naisten työllisyyden ja sitä kautta työllisyysasteen heikentämisestä, keskusta sitoutuu edelleen kyseisen tukimuodon säilyttämiseen ja kehittämiseen. Tässä keskusta asemoituu lähemmäs perussuomalaisia kuin sosiaalidemokraatteja tai kokoomusta. Keskusta ilmeisesti tunnistaa mallin haasteet työelämätaitojen säilyttämisen osalta, koska pitkään perhevapaalla olleiden vanhempien työllistämisen tueksi haluttaisiin kehittää työelämä- ja urapalveluita neuvoloiden yhteyteen.

Toinen selkeän keskustalainen kysymys joka saa enemmän huomiota kuin muissa puolueissa on kysymys maaseudun tukemisen muodoista. Keskustan Suomessa maakunnat ovat alueensa strategisia vetureita ja kansanvallan toteuttajia. Kaupungit toki tunnustetaan tärkeiksi, ja pääkaupunkiseudun pitää pystyä kilpailemaan muiden eurooppalaisten keskusten kanssa. Maakuntakeskuksilla halutaan olevan keskeinen asema koulutuksen, tutkimuksen ja hallinnon keskuksina. Valtio ja EU huolehtisivat riittävistä resursseista maakuntien strategisten valintojen rahoittamiseksi, eli aluepolitiikka voi paksusti keskustan jakaessa julkisen talo-den niukkoja voimavaroja. Uutena aluepoliittisena välineenä keskusta haluaa selvittää harvaan asuttujen alueiden verokannustinten käyttöönoton – esitys joka hakenee mallia koko maan asuttuna pitäneestä Norjasta ja tukea harvaan asuttu maaseutu (HAMA) -työryhmän työstä.

Kotitalouksille mielenrauhaa koulutuksella ja sijoittamisella

Keskusta tekee ohjelmassaan selvää pesäeroa johtamansa hallituksen koulutuspolitiikkaan, luvaten nyt selkeitä panostuksia osaamisen kehittämiseen. Tavoitteet toisen asteen suorittamisen turvaamisesta, sosio-ekonomisten erojen vähentämisestä sekä jatkuvan oppimisen mahdollistavien rakenteiden rahoittamisesta ovat hyviä ja tärkeitä tulevaisuuden kasvun kannalta. Laki niinsanotusta osaamiskaaresta (muuntokoulutusta ja jatkuvaa oppimista) on kiinnostava avaus, ja myöskin ulkomaisten täällä jo olevien opiskelijoiden houkuttelemiseksi jäämään pohdittu lukukausimaksujen verovähennysoikeus monella tapaa järkevä. Ulkomaalaiset opiskelijat omaavat suomalaisen koulutusjärjestelmän tarjoaman osaamisen, jolle on käyttöä työikäisen väestön supistuessa ja monien yritysten kasvun kärsiessä osaavan työvoiman puutteesta.

Keskusta mainitsee ohjelmassaan erityisenä kehittämiskohteena nuorten taloustaidot ja arjenhallinnan. Tätä on pidettävä erityisen tärkeänä nostona myös vastuullisen sijoitustoiminnan tulevaisuuden näkökulmasta. Puolue haluaa myös valmistella laaja-alaisen ohjelman omistajuuden edistämiseksi tulevalla vaalikaudella. Keskusta haluaisi tukea kasvuhakuisten yritysten rahoituksen saatavuutta luomalla kannustimia yksityisen pääoman lisäämiseksi. Yksityiskohtaisempaa sisältöä omistajuusohjelmalle ei hahmotella, mutta tavoite itsessään on oikeasuuntainen.

Omistamisen verotuksen osalta keskusta nimeää tavoitteekseen ”kestävän talouskasvun luomisen”. Toisaalta Keskusta pitää tärkeänä arvioida sijoitustoiminnan verotusta kokonaisuutena. Ohjelma nostaa esiin ajatukset yleishyödyllisten yhteisöjen sijoitustoiminnan tuottojen verottamisesta. Samankaltainen esitys löytyy myös sosiaalidemokraattien ohjelmasta. Keskusta haluaisi toisaalta keventää työntekijöiden osakeomistusjärjestelyjen ja osakekannustamien verotusta, mikä osaltaan vauhdittaisi yritysten omistajanvaihdoksia ja sukupolvenvaihdoksia.