Tilastokeskuksen kotitalouksien tunnelmia mittaava luottamusindikaattori oli huhtikuussa 15,7, kun maaliskuussa lukema oli 16,1 ja viime vuoden keväällä korkeimmillaan 24,8. Indikaattorin pitkän ajan keskiarvo on 12,7, joten luottamus on edelleen keskimääräistä korkeammalla. Luottamusindikaattorin osatekijöistä kuluttajien odotus Suomen taloudesta kohentui aavistuksen, mutta tilannearvio maan talouskehityksestä oli edelleen synkähkö. Luottamusindikaattorin muut kolme osatekijää heikkenivät hieman, mutta arvio omasta taloudesta säilyi silti kohtuullisena ja säästämismahdollisuuksista erinomaisena. Asunnonostoaikeet laskivat hieman.
EU:n julkaisema kuluttajien luottamusmittari lasketaan nykyisin hieman eri lailla kuin Tilastokeskuksen julkaisema mittari. Suomalaisten kotitalouksien luottamus oli maaliskuussa hieman EU:n keskiarvoa parempaa ja tänään julkaistujen lukujen perusteella Danske Bankin pääekonomisti Pasi Kuoppamäki arvioi, että huhtikuussa suomalaisten luottamus kohentui hiukan EU:n mittarilla mitaten. Kyseinen kansainvälisesti vertailukelpoinen lukema julkaistaan myöhemmin tänään. Saksassa ja muuallakin euroalueella nähty suhdannetilanteen heikkeneminen ei ole ainakaan vielä masentanut suomalaista kuluttajaa. EU:n mittarilla mitaten suomalaisten arvio on kuitenkin tavallista varovaisempi.
Elinkeinoelämän keskusliiton aamulla julkistaman suhdannetiedustelun mukaan yritysten näkymät olivat lähellä pitkän aikavälin keskiarvoa huhtikuussa. Teollisuuden luottamusindikaattori laski saldolukuun -1, kun maaliskuun lukema oli +1. Luottamus alittaa pitkäaikaisen keskiarvotason 1 ja teollisuus arvioi tilauskannan hieman heikommaksi kuin maaliskuussa. Tilauskannan trendi on ollut laskusuunnassa viime kuukausina. Rakentamisen luottamus laski, mutta ylittää pitkän aikavälin keskiarvon edelleen. Palveluiden ja kaupan alojen luottamus nousivat aavistuksen maaliskuusta.
Danske Bankin pääekonomistin Pasi Kuoppamäen mukaan luottamusindikaattorit kertovat kaiken kaikkiaan kotitalouksien vakaasta luottamuksesta oman talouden näkymiin, vaikka uutiset talouskasvun hidastumisesta maailmalla ovat horjuttaneet uskoa yleiseen nousukauden jatkumiseen. Indikaattorit kertovat myös nousukauden ripeän vaiheen jääneen taakse, vaikka talouskasvu näyttäisi jatkuvan maltillisesti ainakin lähikuukausina. Kuoppamäen mukaan rakentamisen luottamuksen vahvuus vähentää pelkoja rakennusalan syöksystä taantumaan, vaikka uudistuotanto hidastuu kuluvana vuonna. Korjausrakentaminen voi kompensoida osan uudistuotannon laskusta. Kotitalouksien vankka luottamus omaan talouteen ja työmarkkinoiden hyvä tilanne ennakoivat ostovoiman kasvua, mutta viime vuotta varovaisempi näkemys luotonotossa ja ostoaikeissa viittaa säästämisasteen nousuun. Tähän viittaa myös kotitalouksien arvio poikkeuksellisen hyvistä säästämismahdollisuuksista. Kulutuskysyntä luultavasti nousee, mutta vähemmän kuin kuluttajien korkea luottamus omaan talouteen antaisi odottaa.
Kuoppamäen mukaan luottamusmittarit ovat kaikkiaan rohkaisevan vakaita, mutta kansainvälinen suhdannekehitys ratkaisee Suomen talouden tulevan suunnan. Tällä hetkellä kansainvälinen talous ei tarjoa vahvaa vetoapua ja yritykset joutuvat kilpailemaan tilauksista aiempaa ankarammin. Tulevan hallituksen kannattaisi pitää huolta yritysten kilpailuedellytyksistä ja myös kotimaisesta ostovoimasta, joka tukisi palvelualojen työllisyyttä, mikäli työllisyysastetta halutaan nostaa.
Lisätietoja
Pasi Kuoppamäki, pääekonomisti
Lähteet:
http://www.tilastokeskus.fi/til/kbar/2019/04/kbar_2019_04_2019-04-29_tie_001_fi.html
https://ek.fi/wp-content/uploads/Luottamusindikaattori201904.pdf
