Asuntomarkkinat ovat hyytyneet korkojen nousun ja taloudellisen epävarmuuden myötä. Lokakuussa tehtiin kiinteistönvälittäjien kautta 29 prosenttia vähemmän kauppoja kuin vuotta aikaisemmin.
”Samaan aikaan uusia asuntolainoja nostettiin 33 prosenttia vähemmän. Sijoitusasuntojen lainojen kysyntä on pudonnut enemmän kuin oman kodin ostoon otettujen lainojen”, sanoo Danske Bankin pääekonomisti Pasi Kuoppamäki.
Tilastokeskuksen mukaan käytettyjen osakeasuntojen hinnat nousivat heinä-syyskuun aikana koko maassa 0,3 prosenttia verrattuna edellisvuoteen. Kuukausitasolla käytettyjen osakeasuntojen hinnat laskivat lokakuuhun mennessä 3,5 prosenttia kesäkuun huippulukemista.
Vaikka myymättömien uusien asuntojen määrä ei vielä ole noussut voimakkaasti, lähikuukausina valmistuu runsaasti uusia asuntoja. Kuoppamäen mukaan asuntosijoittajat pysyvät varovaisina, sillä kohoavien kustannusten aiheuttama paine vastikkeisiin, korkomenojen nousu ja vuokratulojen heikko näkymä heikentävät sijoitusten kannattavuutta.
”Omaa kotia ostavalle, erityisesti ensiasunnon ostajalle voi avautua nyt uusia mahdollisuuksia markkinalla, koska myytäviä asuntoja on tarjolla paljon ja hintojen nousukehitys on ainakin väliaikaisesti taittunut”, Kuoppamäki sanoo.
Hintaromahdusta ei näköpiirissä
Kuoppamäki ennustaa, että asuntokauppa pysyy merkittävästi viime vuosia matalammalla tasolla myös ensi vuonna. Asuntojen hintojen ennustetaan nousevan vuosivertailussa tänä vuonna prosentin, joskin hinnat taittuivat loppukesästä jo laskuun. Vuonna 2023 hintojen odotetaan laskevan neljä prosenttia, mutta epävarmuus pysyy huomattavana. Vuonna 2024 asuntojen hinnat kääntyvät ennusteen mukaan vähitellen taas nousuun, kun talous elpyy, uusien asuntojen tarjota pysyy matalana ja korot kääntyvät laskuun.
”Ennakoimme, että ensi vuonna asuntotuotanto jarruttaa selvästi, koska heikon kysynnän lisäksi korkojen nousu ja rakennuskustannukset heikentävät uusien hankkeiden kannattavuutta”, Kuoppamäki sanoo.
Asuntomarkkinat pysyvät Kuoppamäen mukaan melko vakaina niin kauan kuin työllisyys pysyy hyvällä tasolla. Pakkomyynneiltä vältytään, jos työllisyystilanne pysyy kohtuullisena ja asuntovelalliset etsivät ajoissa joustomahdollisuuksia kuten lyhennysvapaita.
”Lyhennysvapaahakemusten määrä on hieman noussut, mutta valtaosassa talouksista tämä mahdollisuus on vielä käyttämättä. Lyhennysvapaita on käytetty vielä selvästi korona-aikaa vähemmän”, Kuoppamäki sanoo.
Ohjauskorot laskuun 2024
Asuntolainojen korot ovat nousseet nopeasti ja korkoihin kohdistuu edelleen nousupainetta.
”Ennakoimme EKP:n nostavan ohjauskorkoja toukokuuhun saakka, koska inflaatio ylittää keskuspankin tavoitteen huomattavasti ja työmarkkinoiden kireys uhkaa johtaa palkkainflaatioon. 12 kuukauden Euribor-korkoon ennakoimme nousua selvästi yli 3 % tason ”, Pasi Kuoppamäki sanoo.
Kuoppamäki ennustaa, että ohjauskorot kääntyisivät laskuun vuonna 2024 taantuman ja laskevan inflaation myötä. Tämä vähitellen helpottaisi asuntovelallisen maksutaakkaa.
