Danske Bankin Asuntolainapulssin vastaajista noin joka seitsemäs (15 %) on hakenut viimeisen kolmen kuukauden aikana joko lyhennysvapaata tai laina-ajan pidennystä. Lisäksi suunnilleen saman verran (14 %) harkitsee hakevansa lyhennysvapaata tai laina-ajan pidennystä. Kyselytutkimus tehtiin marraskuun lopussa.
Lyhennysvapaata hakeneiden määrä on pienempi kuin koronaepidemian alettua vuonna 2020. Tuolloin noin joka viides oli hakenut asuntolainaansa lyhennysvapaata.
Marraskuun lopussa vastaajista 63 prosenttia ei ole hakenut tai harkinnut lyhennysvapaan hakemista.
”Tämä vuosi on haastanut monen suomalaisen taloudellista mielenrauhaa, kun muun muassa energiaan ja korkoihin on mennyt huomattavasti aiempaa enemmän rahaa. Asuntovelallisen taloudessa lyhennysvapaa ja laina-ajan pidennys ovat todella tehokkaita työkaluja oman talouden hallintaan, jonka avulla voi esimerkiksi kerryttää oman talouden puskureita tai säästää rahaa isoon hankintaan”, sanoo Danske Bankin henkilöasiakkaiden lainoista vastaava johtaja Sari Takala.
Lyhennysvapaan avulla puskuri kuntoon
Danske Bank suosittelee taloudellisen puskurin kerryttämistä, jonka avulla voi selviytyä yllättävistä menoista. Summa on hyvä pitää tilillä siten, että sen saa tarvittaessa nopeasti käyttöönsä.
”Jos esimerkiksi isot sähkölaskut ovat nakertaneet puskuria, voi lyhennysvapaan avulla tasapainottaa tilanteen. Neljän kuukauden menoja vastaava summa on jo hyvä taloudellinen puskuri”, sanoo Sari Takala.
Tyypillisin syy lyhennysvapaan tai laina-ajan pidennyksen hakemiseen on energian tai muiden hintojen nousu (46 %). Korkojen nousu ei toistaiseksi näy syynä (8 %). Kaksi viidestä (43 %) kertoo hakevansa lyhennysvapaata jostain muusta syystä kuin hintojen nousun vuoksi.
Käteen jää enemmän rahaa kuin vuoden alussa
Osa kotitalouksista kärsii inflaatiosta ja energian hintojen noususta kohtuuttomasti. Suurelle joukolla kotitalouksia rahojen loppuminen energian hinnan ja korkojen nousun vuoksi ei ole ollut syksyllä ongelma, vaan käteen on jäänyt aiempaa enemmän.
Danske Bankin asiakasdatan mukaan suomalaisten tilanne on vakaa vuoden alkuun verrattuna. Marraskuussa käteen jäi kuukausittain noin 60 euroa enemmän menojen jälkeen kuin vuoden alussa.
”Vaikka osalla on todella tiukkaa, on monen taloudellinen tilanne isossa kuvassa hyvä. Jos oman talouden peruskivet ovat kunnossa, on myös nyt hyvä aika tehdä fiksuja talouspäätöksiä – oli kyse sitten uuden kodin ostamisesta tai muun haaveen toteuttamisesta”, Sari Takala sanoo.
Lisätietoja ja haastattelupyynnöt
Lehdistöpäällikkö Topi Kanniainen
050 591 1904
Kyselytutkimuksesta
Kyselytutkimuksen toteutti YouGov Finland Danske Bankin toimeksiannosta. Tutkimukseen vastasi 752 täysi-ikäistä suomalaista, joilla on asuntolainaa. Tiedot kerättiin sähköpostikyselynä 24.11.2022 – 30.11.2022 välisenä aikana YouGovin kuluttajapaneelissa. Tutkimuksen virhemarginaali on noin ±3,1%-yksikköä suuntaansa.
