Danske Bankin Suomen toimintojen kokonaistuotot olivat vuoden 2018 ensimmäisellä vuosipuoliskolla 310,8 miljoonaa euroa, mikä on 4 prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna (1-6/2017: 324,8 miljoonaa euroa). Palkkiotuottojen ja arvopaperi- ja valuuttatoiminnan nettotuottojen laskuun vaikuttivat muutokset sisäisissä palkkiorakenteissa. Liiketoiminnan kulut kasvoivat 25 prosenttia, mikä johtui pääasiassa Mandatum Lifen kanssa tehdyn uuden yhteistyösopimuksen kertaluonteisista arvonlisäverokuluista. Danske Bank ja Mandatum Life ovat sopineet jatkavansa henki- ja eläkevakuutustuotteiden myyntiä koskevaa yhteistyötä. Uudessa yhteistyösopimuksessa palkkiorakenteet eroavat aiemmin käytetyistä, ja Mandatum Life maksaa korkeammat palkkiot sekä uusmyynnille että nykyiselle kannalle. Danske Bankin Suomen toimintojen voitto ennen veroja oli tammi-kesäkuussa 85,8 miljoonaa euroa, mihin vaikuttivat muun muassa kertaluonteiset arvonlisäverokulut. 

“On ilo nähdä, että lainakantamme kasvoi vuoden alkupuoliskolla edelleen markkinakehitystä nopeammin. Kasvun taustalla on niin yleinen taloudellinen toimeliaisuus kuten yritysten investoinnit koneisiin ja laitteisiin kuin myös erittäin korkeana jatkunut rakentamisen ja kiinteistömarkkinan aktiivisuus. Seuraamme lainakantamme kehitystä tarkasti, ja sen riskitaso on pysynyt tavoitellulla vakaalla, matalalla tasolla”, sanoo Danske Bankin Suomen maajohtaja Leena Vainiomäki.

Viime aikoina julkisuudessa paljon käsitellystä taloyhtiölainoituksesta hän toteaa: ”Tarkasteltaessa kokonaismarkkinaa näyttää siltä, että on pieniä erityisryhmiä jotka voivat esimerkiksi korkotilanteen muuttuessa olla haavoittuvaisia taloyhtiölainojen osuuden kasvun ja taloyhtiölainojen lyhennysvapaiden pidentymisen yhteisvaikutuksille. Taloyhtiörahoituksen rakenteelliset muutokset liittyvät pitkälti kiinteistösijoittamisen voimakkaaseen kasvuun. Kansantaloudellisten riskien hallitsemiseen liittyviä toimia harkittaessa on tärkeää kohdentaa uusi sääntely potentiaalisten ongelmien lähteisiin. Muuten vaarana on asuntorahoituksen ja asuntomarkkinoiden jäykistäminen ja vaikkapa ensiasunnon ostajien tilanteen vaikeutuminen.”

”Samaan aikaan on tärkeää jatkaa keskustelua siitä, miten pankit ja muut luotonantajat voisivat tukea asiakkaan kokonaistalouden ja -velkaantumisen hallintaa entistäkin paremmin. Tällä hetkellä esimerkiksi pankeilla ei ole tähän parhaita mahdollisia työkaluja, kun kotitalous voi olla velkaantunut usealle taholle. Kaikki luottoa myöntävät tahot kattava positiivinen luottorekisteri vahvistaisi osaltaan pankkien vastuullista lainanantoa ja toisaalta antaisi kotitalouksille mahdollisuuden saada kokonaisvelkaantumisestaan kattava käsitys.”