Suomen talous kääntyi kasvuun 2015 vuoden lopussa. 32 prosenttia suomalaisista katsoo, että talouskasvu on näkynyt myös heidän arjessaan, kertoo Danske Bankin Taloudellinen mielenrauha-kyselytutkimus. Eniten talouskasvu on näkynyt suomalaisten taloudellisten huolien vähenemisenä ja parempana luottamuksena omaan taloudelliseen tulevaisuuteen. Molemmat olivat parantuneet yhdeksällä prosentilla suomalaisista. 12 prosenttia suomalaisista taas sanoo taloudellisen tilanteensa heikentyneen viime aikoina.

Suomalaiset ovat hyötyneet talouskasvusta vähemmän verrattuna muihin pohjoismaalaisiin. Pohjoismaalaisista 43 prosenttia kertoo hyötyneensä talouskasvusta.

”Eroa selittää ainakin osittain talouskasvun eritahtisuus Pohjoismaissa. Muut Pohjoismaat toipuivat huomattavasti aiemmin finanssikriisistä ja ovat ottaneet etumatkaa Suomeen verrattuna. Suomessa talouskasvu on toistaiseksi näkynyt lähinnä luottamuksen tasolla ihmisten arjessa”, sanoo Danske Bankin ekonomisti Jukka Appelqvist.

Erityisesti suomalaisten ja muiden Pohjoismaiden ero näkyy asuntomarkkinoilla. 16 prosenttia kaikista pohjoismaalaisista sanoo, että heidän asuntonsa arvo on noussut. Suomalaisista näin kokee vain viisi prosenttia.

Työmarkkinoilla Suomen tilanne on parantunut enemmän verrattuna muihin Pohjoismaihin, joissa työttömyys on ollut jo pidempään Suomea alhaisempaa. Viisi prosenttia suomalaisista kertoo hyötyneensä nousukaudesta saatuaan työpaikan, joka on päättänyt työttömyyden. Sen sijaan palkkapussissaan nousukauden on huomannut vain viisi prosenttia suomalaista, kun Pohjoismaissa tämä osuus oli kaksinkertainen.

”Suomessa palkkakehitys on ollut viime vuosina erittäin maltillista. Finanssikriisin jälkimainingeissa palkat kohosivat sopimuskorotusten seurauksena tuotannon sukelluksesta huolimatta. Syntynyttä epätasapainoa on jouduttu korjaamaan useamman vuoden ajan ja vasta tänä vuonna noususuhdanne alkaa näkyä palkankorotuksina.”

Nuoret positiivisimpia

Suomalaisista nuoret ovat kokeneet eniten taloudellisen tilanteen paranemisen. 18-34-vuotiaista 37 prosenttia sanoo oman taloudellisen tilanteen parantuneen nousukauden ansiosta. Sen sijaan yli 65-vuotiaista vain 24 prosenttia on kokenut taloudellisen tilanteensa parantuneen.

Nuorten positiiviset kokemukset ovat erityisesti työmarkkinoilta.

”On positiivista, että nuoret ovat päässeet mukaan nousukauteen juuri työllistymisen kautta. Muihin ikäryhmiin verrattuna nuoret ovat myös taipuvaisempia ajattelemaan, että nousukausi on kohottanut palkkaa tai auttanut löytämään aikaisempaa paremman työpaikan.”

Taloudellisen nousun vaikutus on kyselytutkimuksen mukaan myös sukupuolittunut. Naiset vastaavat lähes kaikissa kysymyksissä kokeneensa vähemmän talouskasvun hyötyjä kuin miehet. Miehestä lähes 40 prosenttia sanoo taloudellisen tilanteensa parantuneen, kun naisilla osuus jää 26 prosenttiin. Suurimmat erot ovat miesten ja naisten omassa arviossa omaisuuden kehittymisessä ja paremmassa tulevaisuuden uskossa. Miehistä seitsemän prosenttia myös sanoo palkkansa parantuneen, kun naisilla osuus jää neljään prosenttiin.

”Naisten ja miesten väliset erot ovat kiinnostavia. Niitä voi selittää myös miesten ja naisten luottamus talouteen ja omaan osaamiseen.  Tilastojen valossa ei ole erityistä syytä ajatella, että esimerkiksi palkkaero sukupuolten välillä olisi kasvanut, pikemminkin päinvastoin. Naiset ovat kuitenkin kautta linjan miehiä varovaisempia arvioidessaan nousukauden vaikutuksia. Jopa arvio oman asunnon arvon kehityksestä on miehillä optimistisempi, vaikka todellisuudessa eroa tuskin löytyy.”