Maailmanmestaruuskilpailut elvyttävässä rahapolitiikassa – mitä oikein tapahtuu?

Elvyttävän rahapolitiikan maailmanmestaruuskilpailut ovat täydessä vauhdissa, ja osallistujina on lähes koko maailma. Siltä ainakin vaikuttaa keskuspankkien toimia tarkasteltaessa.

Vuosi sitten sijoittajat pelkäsivät koronnostoja, mutta nyt tilanne on kääntynyt päälaelleen. EU:ssa ja Yhdysvalloissa keskuspankit harkitsevat koronlaskuja myöhemmin tänä vuonna, ja investointipankki Bank of America Merrill Lynchin raportin mukaan elvyttävää rahapolitiikkaa harjoittaa tai kertoo harjoittavansa 37 kehittyvää taloutta – ja yksi niistä on Kiina.

Danske Bankin senioristrategi Kaisa Kivipelto arvioi seuraavassa kehityksen merkitystä sijoittajille.

Miksi kaikki keskuspankit ovat rahapolitiikan kiristämisen sijaan yhtäkkiä alkaneet elvyttää?

– Se johtuu siitä, että viime aikoina talouskasvu on hidastunut ja inflaatio pysynyt matalana ympäri maailman. Lisäksi riskinä on, että Donald Trumpin kauppasota ruokkii epävarmuutta ja heikentää maailmantaloutta vielä lisää. Nämä tekijät ovat saaneet keskuspankit tarkistamaan rahapolitiikkansa suuntaa. Reaktio ei johdu siitä, että taloudellinen taantuma olisi aivan kulman takana, vaan elvyttävällä rahapolitiikalla keskuspankit pyrkivät piristämään kasvua ja kiihdyttämään inflaatiota sekä estämään sen, että joutuisimme taantumaan lähitulevaisuudessa, Kivipelto kertoo.

– Rahapoliittiset elvytystoimet ovat eräänlainen vakuutus. Mitä enemmän Yhdysvaltojen ja Euroopan talouskasvu hidastuu, sitä todennäköisemmin uudet epäsuotuisat tapahtumat, kuten kauppasodan kiihtyminen uudelleen, voivat aiheuttaa suurempia ongelmia taloudelle. Tätä riskiä keskuspankit yrittävät elvyttävällä rahapolitiikalla vähentää.

Mitä keskuspankkien odotetaan tekevän loppuvuoden aikana?

– Pidämme silmällä etenkin Yhdysvaltojen ja Euroopan rahapolitiikkaa, ja tällä hetkellä ennustamme Yhdysvaltain keskuspankki Fedin laskevan korkoa kolme kertaa vuoden loppuun mennessä. Euroopan keskuspankin odotamme tyytyvän yhteen koronlaskuun. Lisäksi odotamme EKP:n aloittavan uudelleen joukkolainojen osto-ohjelman painaakseen korkoja alaspäin ja vahvistaakseen rahan saatavuutta markkinoilla, Kivipelto summaa.

Kuinka tavallista on, että keskuspankit jäljittelevät toisiaan?

– Sitä tapahtuu usein. Eri maiden taloudet ovat sidoksissa toisiinsa, joten talouskasvun hidastuminen esimerkiksi Yhdysvalloissa vaikuttaa negatiivisesti myös muihin talouksiin. Muiden maiden koronlaskut voivat myös osaltaan saada keskuspankit seuraamaan esimerkkiä. Jos jollakin maalla onkin yhtäkkiä muita maita kireämpi rahapolitiikka, maan valuuttakurssi alkaa tyypillisesti vahvistua. Tällöin sen kilpailukyky heikkenee ja yritysten vienti kärsii, mikä puolestaan hidastaa talouskasvua.

Miten elvyttävä rahapolitiikka vaikuttaa sijoittajiin?

– Olemme nyt talouden noususuhdanteen loppuvaiheessa, ja arviomme mukaan keskuspankkien rahapoliittiset elvytystoimet voivat vähentää sijoittajien epävarmuutta ja varmistaa nousun jatkumisen – ja siten jatkaa myös osakekurssien nousua. Keskuspankkien muuttuneet äänensävyt tukevat myös arviotamme siitä, että osakkeet tarjoavat hyvää tuottoa seuraavan vuoden aikana. Siksi ylipainotamme osakkeita yhä jonkin verran salkuissamme ja vastaavasti alipainotamme joukkolainoja, Kivipelto tiivistää.

Hyötyvätkö jotkin osakkeet erityisesti elvyttävästä rahapolitiikasta?

– Useimmat yritykset hyötyvät matalista koroista. Ne voivat kuitenkin tarjota hyvää myötätuulta etenkin osinko-osakkeille eli sellaisten yritysten osakkeille, jotka maksavat sijoittajilleen säännöllisesti hyviä osinkoja. Joukkolainoista on kuluneen puolen vuoden aikana tullut vähemmän houkuttelevia jatkuvasta tuotosta kiinnostuneille sijoittajille, mikä tekee osinko-osakkeista entistä kiinnostavamman vaihtoehdon. Keskuspankkien varovaiset äänensävyt vaikuttavat sen vuoksi myös siihen, että osinko-osakkeet tarjoavat mielestämme tällä hetkellä houkuttelevimmat tuottomahdollisuudet.

Lyhyesti sanottuna: mitä elvyttävä rahapolitiikka tarkoittaa?

– Kun keskuspankit harjoittavat elvyttävää rahapolitiikkaa, ne tukevat talouskasvua tekemällä kuluttajien ja yritysten lainanotosta helpompaa tai halvempaa. Keskuspankit voivat esimerkiksi laskea ohjauskorkoa tai höllentää muulla tavoin luotonannon ehtoja. Finanssikriisin jälkeen keskuspankit ovat myös ostaneet massoittain joukkolainoja painaakseen korkoja alaspäin ja vahvistaakseen talouden likviditeettiä eli lisätäkseen rahan määrää yhteiskunnassa, Kivipelto kertoo.