Siirry sisältöön

Lainakaton kiristyminen odotettu paluu koronaa edeltäneeseen aikaan

Lainan suuruutta suhteessa tarjottujen vakuuksien arvoon määrittävän lainakaton kiristyminen on ekonomistimme Jukka Appelqvistin arvion mukaan odotettu paluu aiempaan. Viime vuonna tehty katon löysentäminen osoittautui jälkeenpäin tarpeettomaksi.

Finanssivalvonnan päätös palauttaa enimmäisluototussuhde eli niin sanottu lainakatto koronaa edeltäneelle tasolle on järkevää, arvioi ekonomistimme Jukka Appelqvist. Finanssivalvonta kertoi tänään palauttavansa lainakaton 85 prosenttiin. Päätös tulee voimaan 1.10.2021. Ensiasunnon ostajien katto pysyy 95 prosentissa.

– Asuntomarkkinoiden tilanne alkaa olla paikoin jopa ylikuumentunut. Kysyntä on niin kovaa, että yhä useampi on valmis maksamaan yli pyyntihinnan saadakseen asunnon varmasti. Nyt tehtävä muutos voi hillitä osaltaan hintojen nousua. Viime kuukausina nähty hintojen nousu johtuu osittain koronan aluksi aiheuttamasta asuntokaupan hiljentymisestä, mutta myös asumismieltymysten muuttumisesta ja alhaisesta korkotasosta, Appelqvist sanoo.

Lainakattoa nostettiin vuoden 2020 kesäkuussa 90 prosenttiin aiemmasta 85 prosentista.

– Jälkeenpäin arvioituna on nähtävissä, että viime kesän muutos oli rajan tarpeetonta hienosäätöä. Lainakattoa yritettiin käyttää suhdannepolitiikkaan, kun asuntomarkkinoiden pelättiin jäätyvän koronan takia. Nyt näemme, että koronan vaikutus on ollut päinvastainen, Appelqvist sanoo.

Hintojen nousu taittuu

Asuntomarkkinoiden kiihtyminen on vaikuttanut myös asuntojen hintoihin. Tilastokeskuksen mukaan viime vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna vanhojen osakeasuntojen hinnat nousivat toukokuussa eniten Helsingissä. Vuodesta 2015 hinnat ovat nousseet Helsingissä lähes 28 prosenttia.

Danske Bankin juuri julkaisemassa Pohjoismaiden asuntomarkkinoiden vertailussa hintojen nähtiin nousseen kaikissa Pohjoismaissa, mutta erityisen voimakkaasti Tanskassa ja Ruotsissa.

– Ennusteemme mukaan asuntomarkkinat tulevat rauhoittumaan ja hintojen nousu taittumaan, kun taloudet alkavat avautua. Silloin ihmiset alkavat kohdistaa kuluttamistaan muualle ja toisaalta kodin merkitys palautuu aiemmalle tasolle. Sääntelyllä on roolinsa tilanteen rauhoittamisessa. On silti tärkeää, että sääntely ei vaikeuta asuntomarkkinoiden toimintaa, estä ensiasunnon ostajien pääsyä markkinoille tai luo kitkaa muuttoliikkeeseen, joka voi vaikeuttaa työmarkkinoiden toimintaa. Jos sääntelyä halutaan kiristää, miettisin jatkossa taloyhtiölainojen lyhennysvapaiden rajoittamista mieluummin kuin tulosidonnaisia rajoja tai lainakaton uusia tiukennuksia.

Kiinnostuitko?
Tervetuloa Danske Bankiin.