Raha on yleisin lahja ylioppilaaksi tai ammattiin tänä vuonna valmistuvalle, kertoo Danske Bankin suomalaisille tekemä kysely. Tänä vuonna lahjoja antavista vajaa puolet kertoo antavansa lahjaksi rahaa. Rahan sijaan jotain muuta aikoo antaa noin neljännes ja neljännes ei osaa vielä sanoa.

Rahalahjan suuruus vaihtelee paljon sen mukaan kenelle lahja annettaan, mutta myös vastaajan mukaan. Kaikkien rahalahjojen keskiarvo on 370 euroa, mutta mediaani putoaa 100 euroon. Tämä tarkoittaa, että joukossa on todella suuria lahjoja antavia vastaavia. Selkeästi suurimmat lahjat antavat valmistuvan vanhemmat ja isovanhemmat, joilla molemmilla lahjan mediaani on noin 100 euroa. Ystävän tai sukulaisperheen lapsille annettavan lahjan mediaani on noin 50 euroa.

– Noin 50 euron lahja sopii hyvin yhteen myös meidän kokemuksemme kanssa. Tässä on kuitenkin paljon vaihtelua ja suuri osa lahjoista jää alle 50 euroon. Nykyään lahjat annetaan usein käteisenä tai digitaalisia kanavia hyödyntäen kuten tilisiirtona tai MobilePayn kautta, sanoo Danske Bankin päivittäispalveluista vastaava johtaja Heli Pieninkeroinen.

Valmistuva on rahansa ansainnut

Tutkimuksessamme kysyttiin myös, miten suomalaiset suhtautuvat rahalahjojen kokoon. Vain 15 prosentin mielestä valmistuville annettavat rahalahjat ovat liian suuria. Erityisen pieni tämä osuus oli niillä, jotka ovat hiljattain saaneet tai ovat saamassa lahjoja. Opiskelijoiden joukossa vain 6 prosenttia piti lahjoja liian suurina.

– Tutkimuksessa ei löytynyt ryhmää, joka olisi merkittävästi pitänyt lahjoja liian suurina. 56 prosenttia kaikista vastaajista oli sitä mieltä, että lahjat eivät ole liian suuria ja 28 prosenttia ei osannut sanoa. Voi siis sanoa, että suomalaiset pitävät arvossa opiskelua ja ovat valmiita palkitsemaan siitä läheisiään, Pieninkeroinen sanoo.

Yleisimmin lahjanantajat toivovat rahalahjan menevän säästämiseen tai suurten hankintojen rahoittamiseen, joita molempia toivoi käyttökohteeksi 29 prosenttia vastaajista. Seuraavaksi suosituin oli sijoittaminen, jonka mainitsi 18 prosenttia vastaajista. 40 prosenttia ei halunnut vaikuttaa siihen, mihin raha käytetään.

– Lahjanantajilla vaikuttaa olevan toive siitä, että rahoja käytettäisiin johonkin konkreettiseen kuten säästämiseen tai hankintoihin. Lahjanantajalla on mahdollisuus myös ohjata rahankäyttöä antamalla lahja esimerkiksi rahasto-osuutena, joka on selvästi yleistymässä, Pieninkeroinen sanoo.