Yhdysvalloissa Fed on nostanut ohjauskorkoa jo kuudesti vuoden 2015 jälkeen. Euroalueen talous on kasvanut yhtäjaksoisesti kohta viisi vuotta, ja pitkin talvea onkin keskusteltu siitä, missä tahdissa EKP tulee seuraamaan amerikkalaisia kollegoitaan ja kiristämään rahapolitiikkaansa. Myös Suomessa asuntomarkkinoihin liittyvä keskustelu on viimeaikoina käynyt kuumana korkoriskin ympärillä.

”Kotimainen keskustelu asuntovelallisten korkoriskistä ei ole aivan synkassa tuoreiden suhdanneuutisten kanssa. Alkuvuoden aikana saadut odotuksia vaisummat tiedot euroalueelta viittaavat pikemminkin siihen, että keskuspankin koronnosto lykkääntyy”, toteaa Danske Bankin ekonomisti Jukka Appelqvist (@JukkaAppelqvist).

Torstain kokouksesta tuskin kantautuu merkittäviä uutisia, ja tähtäyspiste onkin pidemmällä. Aikaisemmin Danske Bank ennusti ensimmäisen koronnoston tulevan ennen juhannusta 2019. 

”Tänään päivitetyssä rahapolitiikkaa koskevassa ennusteessamme on korkojen nostamisen ajankohtaa myöhennetty ensi vuoden joulukuulle. Toki ohjauskorkojen osalta on vielä paljon epävarmuutta, eikä sekään ole selvillä, minkä suuruisesta korotuksesta puhutaan, kun sellainen aikanaan tulee”, Appelqvist sanoo. 

Odotukset viritetty korkeiksi

 Euroalueen talouden näkymät ovat yhä hyviä. Silti alkuvuodesta on nähty myös selkeitä pettymyksiä. Erityisesti ostopäällikköindeksit ovat painuneet lyhyessä ajassa vauhdilla alaspäin. Myös inflaatio mataa hitaalla tasolla, eikä merkkejä ole siitä, että palkkapaineet olisivat viemässä inflaatiota kohti EKP:n tavoitetta vajaan kahden prosentin vauhdista. Maaliskuussa ruuan ja energian hinnat kohosivat, mutta pohjainflaatio säilyi yhdessä prosentissa.

”Suhdanne ei ole missään nimessä huono, mutta erittäin korkealle viritetyt odotukset eivät ole täysin toteutuneet. Nyt EKP tasapainoileekin riskien ja hyötyjen kanssa, ja näyttää siltä, että riskit rahapolitiikan liian nopeasta kiristämisestä ovat suurempia kuin lykkäämisen luoma uhka talouden ylikuumenemisesta.” 

Myös euron vahvistunut vaihtokurssi haastaa euroalueen teollisuuden toimintaympäristöä ja tekee ohjauskoron nostamisesta uhkarohkeampaa. Todennäköisesti keskuspankki eteneekin varovaisesti: se ei lähde nostamaan ohjauskorkoa ennusteiden tai arvailujen varassa, vaan vasta sitten, kun on vakuuttavaa näyttöä kuluttajahintojen nousun pysyvyydestä. Appelqvistin mukaan muuttuneeseen tilanteeseen liittyy myös positiivinen puoli.

”Se mikä saa keskuspankkiirin valvomaan öitä Frankfurtissa, voi tehdä suomalaisen asuntovelallisen yöunista levollisempia.”

Mahdollista on totta kai, että pitkään kateissa ollut inflaatiopeikko palaa yllättäen, jolloin rahapolitiikan kiristäminen ja korkojen nousu olisi odotuksia rajumpaa. Juuri nyt siitä ei ole merkkejä. Sen sijaan saattaa olla, että pidemmälläkin tähtäimellä korkojen nousu voi jäädä maltilliseksi. Korkojen suunta on väkisinkin ylöspäin, mutta rakenteelliset tekijät painavat pitkän aikavälin korkonäkymiä, ja niin sanottu uusi normaali on aikaisempaa alhaisempi muun muassa väestökehityksen, euromaiden velkataakan ja niukkojen investointitarpeiden takia.