Jaa

Ekonomistin pikakommentti: Hyviä uutisia asuntovelallisille

Ensi viikolla markkinoiden huomio keskittyy Euroopan keskuspankin korkokokoukseen, jossa mietitään rahapolitiikan suuntaa.

Yhdysvalloissa Fed on nostanut ohjauskorkoa jo kuudesti vuoden 2015 jälkeen. Euroalueen talous on kasvanut yhtäjaksoisesti kohta viisi vuotta, ja pitkin talvea onkin keskusteltu siitä, missä tahdissa EKP tulee seuraamaan amerikkalaisia kollegoitaan ja kiristämään rahapolitiikkaansa. Myös Suomessa asuntomarkkinoihin liittyvä keskustelu on viimeaikoina käynyt kuumana korkoriskin ympärillä.

”Kotimainen keskustelu asuntovelallisten korkoriskistä ei ole aivan synkassa tuoreiden suhdanneuutisten kanssa. Alkuvuoden aikana saadut odotuksia vaisummat tiedot euroalueelta viittaavat pikemminkin siihen, että keskuspankin koronnosto lykkääntyy”, toteaa Danske Bankin ekonomisti Jukka Appelqvist (@JukkaAppelqvist).

Torstain kokouksesta tuskin kantautuu merkittäviä uutisia, ja tähtäyspiste onkin pidemmällä. Aikaisemmin Danske Bank ennusti ensimmäisen koronnoston tulevan ennen juhannusta 2019. 

”Tänään päivitetyssä rahapolitiikkaa koskevassa ennusteessamme on korkojen nostamisen ajankohtaa myöhennetty ensi vuoden joulukuulle. Toki ohjauskorkojen osalta on vielä paljon epävarmuutta, eikä sekään ole selvillä, minkä suuruisesta korotuksesta puhutaan, kun sellainen aikanaan tulee”, Appelqvist sanoo. 

Odotukset viritetty korkeiksi

 Euroalueen talouden näkymät ovat yhä hyviä. Silti alkuvuodesta on nähty myös selkeitä pettymyksiä. Erityisesti ostopäällikköindeksit ovat painuneet lyhyessä ajassa vauhdilla alaspäin. Myös inflaatio mataa hitaalla tasolla, eikä merkkejä ole siitä, että palkkapaineet olisivat viemässä inflaatiota kohti EKP:n tavoitetta vajaan kahden prosentin vauhdista. Maaliskuussa ruuan ja energian hinnat kohosivat, mutta pohjainflaatio säilyi yhdessä prosentissa.

”Suhdanne ei ole missään nimessä huono, mutta erittäin korkealle viritetyt odotukset eivät ole täysin toteutuneet. Nyt EKP tasapainoileekin riskien ja hyötyjen kanssa, ja näyttää siltä, että riskit rahapolitiikan liian nopeasta kiristämisestä ovat suurempia kuin lykkäämisen luoma uhka talouden ylikuumenemisesta.” 

Myös euron vahvistunut vaihtokurssi haastaa euroalueen teollisuuden toimintaympäristöä ja tekee ohjauskoron nostamisesta uhkarohkeampaa. Todennäköisesti keskuspankki eteneekin varovaisesti: se ei lähde nostamaan ohjauskorkoa ennusteiden tai arvailujen varassa, vaan vasta sitten, kun on vakuuttavaa näyttöä kuluttajahintojen nousun pysyvyydestä. Appelqvistin mukaan muuttuneeseen tilanteeseen liittyy myös positiivinen puoli.

”Se mikä saa keskuspankkiirin valvomaan öitä Frankfurtissa, voi tehdä suomalaisen asuntovelallisen yöunista levollisempia.”

Mahdollista on totta kai, että pitkään kateissa ollut inflaatiopeikko palaa yllättäen, jolloin rahapolitiikan kiristäminen ja korkojen nousu olisi odotuksia rajumpaa. Juuri nyt siitä ei ole merkkejä. Sen sijaan saattaa olla, että pidemmälläkin tähtäimellä korkojen nousu voi jäädä maltilliseksi. Korkojen suunta on väkisinkin ylöspäin, mutta rakenteelliset tekijät painavat pitkän aikavälin korkonäkymiä, ja niin sanottu uusi normaali on aikaisempaa alhaisempi muun muassa väestökehityksen, euromaiden velkataakan ja niukkojen investointitarpeiden takia.

Tämä on Danske Bankin ekonomistien pikakommentti, joita julkaistaan mielenkiintoisten Suomea koskevien talouslukujen julkaisun jälkeen. Kommentissa ei ole tarkoitus toistaa tilastolukuja; sen sijaan Danske Bankin ekonomistit arvioivat uuden informaation tultua julki taustoja, vaikutuksia ja näkymiä lyhyesti. Lisätietoja saa pyydettäessä. Pikakommentit ovat Danske Bankin ekonomistien näkemyksiä aiheesta viestin lähetyshetkellä. Pankki ei takaa kommentoitujen tietojen, arvioiden ja mielipiteiden oikeellisuutta tai täydellisyyttä eikä vastaa mistään suorista tai epäsuorista kuluista, vahingoista tai menetyksistä, joita kommentin tai sen sisältämien tietojen käyttö mahdollisesti voi aiheuttaa. Kommenttia ei voida missään tilanteessa pitää yksilöllisenä sijoitusneuvontana, arvopaperien myynti- tai ostotarjouksena tai kehotuksena arvopaperi- tai muuhun kaupankäyntiin. Tämä materiaali ei ole laissa tarkoitettua sijoitustutkimusta. Materiaali sisältää Danske Bankin omistamaa immateriaalioikeudellisesti suojattua aineistoa, johon Danske Bank pidättää kaikki oikeudet. Mikäli viestin sisältöä lainataan missään muodossa, tapahtuu se täysin lainaajan omalla vastuulla. Lähteenä tulee mainita Danske Bank ja ekonomistin nimi.

Kiinnostuitko?
Tervetuloa Danske Bankiin.