Takauma viime vuoden hyviin pörssitunnelmiin

Viime viikolla ei taaskaan saatu mitään merkittäviä talouslukuja. Toki aika ajoin samanlaisia hetkiä on, mutta viime viikolla nähtiin myös viime kuukausiin nähden poikkeuksellisen vähän markkinan heiluntaa. Tämän vuoden vakioteemat – inflaatiopelot, kauppasotapelot, teknologiasektoripelot – loistivat poissaolollaan ja rauhallinen markkina toi mieleen viime vuoden matalan pörssiheilunnan. Yhdysvalloista ja Kiinasta saadut muutamat talouslukujulkaisut eivät aiheuttaneet reaktioita. Jopa Japanin pääministerin Shinzo Aben vierailu Yhdysvaltoihin sujui mutkattomasti, vaikka Yhdysvaltojen kauppataseen alijäämä Japanin kanssa on neljänneksi suurin kaikista kauppakumppaneista.

Sijoittajien ei kannata tuudittautua markkinoiden hiljaisuuteen, mutta hetken paussi on ollut hyvä mahdollisuus siirtää katsetta talouden perusteisiin: arvostustasot ovat kohtuulliset ja tuloskasvu vaikuttavaa. Tähän mennessä 77 % S&P 500 -indeksin yhtiöistä on ylittänyt tulosodotukset ensimmäisen neljänneksen tuloksissa, ja tämä on tukenut osakkeita sekä Yhdysvalloissa, että maailmanlaajuisesti. Pelkkä odotusten ylittäminen ei ole kuitenkaan riittänyt hyvään osakekurssikehitykseen: etenkin pankeilla kommentit tulevasta kasvusta ovat latistaneet tunnelmia. Odotukset tulevasta kasvusta ovat siis korkealla, ja se odotus on hinnoiteltu jo osakekursseihin. Mistä siis seuraava markkina-ajuri löytyy?

Tuloskausi kiihtyy tällä viikolla

Paras kandidaatti markkina-ajuriksi tulevina viikkoina on tuloskausi. Tällä viikolla jopa 39 % kaikista S&P 500 -indeksin yhtiöistä raportoi ja myös liuta eurooppalaisia yhtiöitä toimittaa tulosjulkistuksen. Jos yhtiöt pystyvät täyttämään tulosodotukset ja antamaan kohtuullisen positiivisia kommentteja tulevasta kehityksestä, saavat osakkeet lisää tukea. 

Maailma on kuitenkin nyt erinäköinen kuin se oli viime vuonna. Ostopäällikköindeksit ovat alkuvuoden aikana laskeneet korkeimmilta tasoiltaan ja uusia lukemia Yhdysvalloista, Euroopasta ja Japanista saadaan tällä viikolla. On mielenkiintoista nähdä pysähtyykö niiden lasku. Jos luvut yllättävät positiivisesti, osakkeet tulevat nousemaan koska sijoittajat saavat todisteita siitä, että talouskasvu jatkuu. Euroopassa markkinat rauhoittuisivat, mutta Yhdysvalloissa vahvemmat luvut aiheuttaisivat nousupaineita koroille mikä saattaa heiluttaa osakkeita. Jos luvut ovat pettymys markkinoille, pyyhkivät ne hyvän tuloskauden positiivisen vaikutuksen mennessään. On kuitenkin tärkeää huomata, että laskevat ostopäällikköindeksit eivät tarkoita, että talouskasvun aika on ohi. Etenkään kun ne laskevat niin korkeilta tasoilta. Itse asiassa, ostopäällikköindeksit ovat mahdollisesti olleet liiankin korkeita kun niitä vertaa toteutuneisiin BKT-kasvulukuihin. Niin kauan kuin talouden indikaattorit laskevat asteittain korkeilta tasoilta, eivätkä äkillisesti romahda, tämä on vain merkki siitä että kasvusuhdanteessa on siirrytty kypsempään vaiheeseen. Tämä suhdanteen vaihe voi helposti kestää vuosia. Me uskomme, että globaali talous jatkaa voimakasta kasvuaan 3,6 % vauhdilla tänä vuonna ja uskomme osakkeiden tuottavan 10 - 12 % seuraavien 12 kuukauden aikana. 

Tällä viikolla seuraamme mielenkiinnoilla myös Draghin puhetta korkokokouksen jälkeen torstaina. Markkinat tulevat etsimään puheesta merkkejä elvytyksen vähentämisestä. Olemme juuri päivittäneet korkoennusteitamme ja uskomme EKP:n nostavan ohjauskorkoa ensimmäisen kerran vasta joulukuussa 2019 johtuen matalasta inflaatiosta ja liian optimistisesta EKP:n talouskasvuennusteesta.

Kommentin on kirjoittanut Danske Bankin senioristrategi Kaisa Kivipelto (@KKivipelto).

Tämä on Danske Bankin ekonomistien pikakommentti, joita julkaistaan mielenkiintoisten Suomea koskevien talouslukujen julkaisun jälkeen. Kommentissa ei ole tarkoitus toistaa tilastolukuja; sen sijaan Danske Bankin ekonomistit arvioivat uuden informaation tultua julki taustoja, vaikutuksia ja näkymiä lyhyesti. Lisätietoja saa pyydettäessä. Pikakommentit ovat Danske Bankin ekonomistien näkemyksiä aiheesta viestin lähetyshetkellä. Pankki ei takaa kommentoitujen tietojen, arvioiden ja mielipiteiden oikeellisuutta tai täydellisyyttä eikä vastaa mistään suorista tai epäsuorista kuluista, vahingoista tai menetyksistä, joita kommentin tai sen sisältämien tietojen käyttö mahdollisesti voi aiheuttaa. Kommenttia ei voida missään tilanteessa pitää yksilöllisenä sijoitusneuvontana, arvopaperien myynti- tai ostotarjouksena tai kehotuksena arvopaperi- tai muuhun kaupankäyntiin. Tämä materiaali ei ole laissa tarkoitettua sijoitustutkimusta. Materiaali sisältää Danske Bankin omistamaa immateriaalioikeudellisesti suojattua aineistoa, johon Danske Bank pidättää kaikki oikeudet. Mikäli viestin sisältöä lainataan missään muodossa, tapahtuu se täysin lainaajan omalla vastuulla. Lähteenä tulee mainita Danske Bank ja ekonomistin nimi.