Kyselyssä työttömiksi luokiteltiin 240 000 henkeä, eli 20 000 vähemmän kuin vuosi sitten. Säännöllistä kausivaihtelua ja kuukausittaista satunnaisvaihtelua tasoittava työttömyysteen trendilukema oli 8,2 prosenttia.
”Maaliskuun työmarkkinaluvut ovat kohtalaisia, vaikka hieman parempaakin saattoi toivoa. Työllisyystilanne on Suomessa parantunut vauhdilla syksystä alkaen, mutta työllisyyden nousutahti on hidastunut alkuvuodesta selvästi”, toteaa Danske Bankin ekonomisti Jukka Appelqvist (@JukkaAppleqvist).
Työllisiä oli maaliskuussa 37 000 viime vuotta enemmän, ja työllisyysasteen trendi oli 71,1 prosenttia. Työllisten määrän trendinomainen kasvu on jatkunut yhtäjaksoisesti jo vuoden 2017 alusta saakka. Viime syksyllä työllisyyden kasvussa nähtiin raju nykäys ylöspäin, mutta nyt kasvuvauhti on tasaantunut tavanomaisempiin lukemiin.
”Työllisyyden nousun tasaantumisessa ei sinänsä ole mitään erityisen yllättävää. Syksyllä mitattiin välillä niin nopeaa kasvua, ettei sellaisen voi olettaa pysyvästi jatkuvan. Viimekuukausien kasvuvauhdillakin työllisyysasteen trendi saavuttaa hallituksen tavoitteleman 72 prosentin rajan, jos suhdanne jatkuu suopeana.”
Työttömyys on yhä suhdannetilanteeseen nähden korkealla. Optimistisen tulkinnan mukaan vahva suhdanne houkuttelee tällä hetkellä niin paljon ihmisisiä palaamaan työmarkkinoille, että työttömyys pysyy tilapäisesti korkealla tasolla ennen kuin työmarkkinoille siirtyneet ehtivät työllistyä. Samalla elää kuitenkin huoli siitä, että merkittävä osa työttömyydestä on rakenteellista, jolloin työllistyminen ei kohdistu koko työttömien joukkoon, joka saattaa jatkossakin jäädä suureksi.
Kotitalouksien tunnelmia mittaava kuluttajabarometri kertoo, että työlliset kokevat tällä hetkellä työttömäksi jäämisen riskin pienemmäksi kuin moneen vuoteen.
”Valmiiksi työmarkkinoille kiinnittyneet ovat nyt kohtalaisen turvallisessa asemassa, mutta huolena on se, että osa porukasta jää pysyvämmin ulkopuolelle nousukaudesta huolimatta. Maaliskuun luvuissa positiivista olikin se, että nyt myös työttömyys laski selvästi. Tällä tahdilla voidaan päästä koko vuoden osalta kahdeksaan prosenttiin, mikä sekin on toki suhdannetilanteeseen nähden liian korkea luku”, Appelqvist toteaa.
