Miten Lapin matkailu sitten vaikuttaa Suomen talouteen tai lappilaisen yrittäjän arkeen? Entä miten ”Lappi-buumi” on syntynyt ja mikä on sen tulevaisuus?
Danske Bankin pääekonomisti Pasi Kuoppamäen mukaan matkailu on noussut merkittäväksi työllistäjäksi ja talouskasvun lähteeksi Suomessa. Suomi ei ole perinteinen matkailun suurvalta, mutta tilastokeskuksen mukaan majoituspalvelujen ulkomainen kysyntä kasvoi 16,8 ja kotimainen kysyntä 4,1 prosenttia edellisvuoteen verrattuna.
– Tämä ylittää kirkkaasti muun Euroopan, missä ulkomaiset yöpymiset kasvoivat koko Euroopassa 6,7 prosenttia, Kuoppamäki kertoo ja jatkaa todeten, että Suomen majoitusliikkeissä kirjattiin ennätyksellisesti lähes 22 miljoonaa yöpymisvuorokautta, joista noin 15,2 miljoonaa oli kotimaisten ja runsaat 6,7 miljoonaa ulkomaisten matkailijoiden yöpymisiä vuonna 2017.
Venäläiset olivat edelleen suurin ulkomaisten matkailijoiden ryhmä, mutta merkittävin kasvu tuli Kiinasta. Lapissa yöpymisiä kertyi 242 000 vuorokautta enemmän kuin vuonna 2016. Ulkomaisten matkailijoiden yöpymisten osuus kaikista yöpymisistä oli Lapissa 51 prosenttia, kun muualla maassa jäädään alle 50 prosenttiin. Lapissa suurin ulkomaisten matkailijoiden ryhmä olivat britit, joille kirjattiin lähes 274 000 yöpymistä.
– Matkailu lisää työllisyyttä majoituksen lisäksi monilla palvelualoilla ja tuo lisää asiakkaita myös kaupan alalle. Paikallisesti alkaa jo esiintyä työvoimapulaa. Matkailuun liittyy paljon piirteitä, joita ei voida tai haluta automatisoida, joten se voi olla hyvä työllistäjä myös digitalisaation aikakaudella. Matkailu kannattaakin pitää sekä kansallisesti että paikallisesti vahvasti mukana elinkeinopolitiikan suunnittelussa, Kuoppamäki huomauttaa.
”Arktisuus on kuuma trendi, jossa Lappi on piikkipaikalla”
Visit Rovaniemen toimitusjohtaja Sanna Kärkkäinen painottaa menneiden sukupolvien työn merkitystä Lapin nykyisen menestyksen taustalla.
– Lapin matkailun historian merkitys on valtavan tärkeä nykyisessä kasvun vaiheessa ja menestystarinassa. Takana on vuosikymmenten työ, jossa pienillä perheyrityksillä on ollut suuri merkitys. Yritykset ovat nykyään suurempia, mutta se siemen on kylvetty pienien yritysten voimalla 1980 luvun alkupuolella, Kärkkäinen kertoo.
Viimeiset pari vuotta Lapilla on mennyt lujempaa kuin koskaan ennen. Yksi syy tähän on ollut lentoyhteyksien avautuminen, sillä saavutettavuus on nyt parempi.
– Jos saavutettavuus puuttuu tai on heikoilla, matkailu ei pääse kasvamaan, vaikka tehtäisiin mitä. Nykyisen lentoliikenteen paikkatarjonnan ja Aasian sekä Euroopan reitityksen vuoksi tilanne on hyvä. Lisäksi turvallisuuspoliittiset näkymät ovat suosiollisia Pohjoismaille, erityisesti Suomelle. Olemme vakaa ja toimiva maa.
Suomen vetovoimaisuuden huomaa myös vierailevien kansallisuuksien kirjosta: Pelkästään viime vuoden joulukuussa Rovaniemellä vieraili Kärkkäisen mukaan 140 eri kansallisuutta. Miksi pohjoinen on nyt trendikkäämpi kuin ikinä?
– Arktisuus on nyt kuuma trendi, ja siinä Lappi on piikkipaikalla. Ihmiset asettavat paljon asioita haavelistalleen, ja lappi saa ne toteutettua: revontulet, joulupukki ja lumivarmuus, Kärkkäinen tietää.
Kärkkäisen mielestä positiivisinta hyvässä kehityksessä on ollut Suomen kiinnostavuuden voimakas kasvu matkailumaana.
– Olemme kasvaneet yksityisen ja julkisen panostuksen kautta. Matkailua ei voi enää ohittaa teollisuuden alana, se työllistää voimakkaasti ja nyt ymmärretään, miten laajasti se hyödyttää talouden rakenteita ja rattaita. Se leviää niin moneen hyvään se euro.
Haasteena Kärkkäinen näkee puolestaan työvoiman saatavuuden ja kasvun hallinnan. Myöskään luonnon kunnioittamisen tärkeyttä ei voi hänen mielestään liikaa korostaa.
Danske Bankin Pohjois-Suomen Finanssikeskuksen johtaja Kari Salmela toteaa, että ulkomaisen matkaajan näkökulmasta Suomessa on kaksi kohdetta ylitse muiden: Helsinki ja Lappi. Helsingin valtteja ovat saavutettavuus ja pääkaupungin asema, Lappiin houkuttelee eksotiikka ja mystisyys.
– Luonto, erämaakokemus ja lumi. Ne voivat olla monelle hätkähdyttäviä. Elementtinä lumi on Lapille äärimmäisen tärkeä. Tietysti pitää muistaa myös joulupukki ja napapiiri. Joillekin napapiirin yli astuminen on iso juttu. Ohjelmapalveluyrittäjät ovat hoksanneet homman jujun: järjestetään ihmisille elämyksiä.
Kärkkäisen tapaan Salmela muistuttaa, että Lapin huikealla matkailukehityksellä on pitkä historia.
– Tämä ei syntynyt hetkessä tai vahingossa, vaan on vaatinut monen yrittäjän ja julkisen puolen toimijan kovaa panosta. Kehitys on ollut järjestelmällistä, ja kaari on todella pitkä.
”Matkailun kehittämisessä tarvittaisiin yrittäjien ja alueitten yhteistyötä”
Äkäslompolossa sijaitsevan Jounin Kaupan kauppias Sampo Kaulanen kertoo, että yrittäjän arjessa matkailun kasvun kiihtyminen näkyy sesongin pidentymisenä. Ulkomaalaisten matkailijoiden määrän lisääntyessä muutoksia on Kaulasen mukaan nähtävissä myös asiakkaiden ostokäyttäytymisessä.
– Ulkomaalaisilla on ihan erilaiset ostoskorit. Suomalaiset ovat merkkiuskollisia, ja ostavat paljon ketjujen omien brändien tuotteita. Ulkomaalaiset eivät metsästä plussapisteitä ja käyttävät enemmän rahaa kuin suomalaiset.
Kaulasen mielestä Lapin matkailun tulevaisuus näyttää positiiviselta. Ulkomaanmatkakohteisiin verrattuna ollaan matkailijamäärissä vielä lapsen kengissä.
– Polkupyöräily on yksi maailman suosituimmista aktiviteeteista, ja täällä siihen on mahtavat puitteet. Meillä on täällä äärimmäisen arvokkaita asioita: puhtaat vedet ja ilmat, talvella revontulet ja kesällä taas aurinko ei laske, kalavedet ja mahtavat ulkoliikuntamahdollisuudet retkeilyyn tai vaikka mainitsemaani pyöräilyyn.
– Lapin matkailun kehittämisessä tarvittaisiin yrittäjien ja alueitten yhteistyötä. Ulkomailta käsin katsottuna Lappi on kokonaisuus, jossa on erilaisia kohteita. Alueittain eri tarvitse tapella leivästä, kaikille löytyy jotain, ihan samoin kuin ulkomaanmatkoissakin, hän summaa.
*Tilastot: Tilastokeskus
