Jaa

Blogi: Ei eläkkeelle joulukuussa

Tilastokeskus julkisti maanantaina tietoja inflaatiosta ja palkansaajien ansiokehityksestä. Syyskuussa kuluttajahinnat nousivat 1,3 prosenttia ja palkat vuoden kolmannella neljänneksellä keskimäärin 2,1 prosenttia. Päällisin puolin tavanomaisiin tilastoraportteihin kohdistuu erityinen mielenkiinto siksi, että niiden avulla on laskettavissa Suomen työeläkejärjestelmän indeksikorotukset ensi vuodelle, kirjoittaa Danske Bankin ekonomisti Jukka Appelqvist.

Tylsyyden tuolla puolen

Harva asia kuulostaa niin tylsältä kuin työeläkejärjestelmän indeksit. Rutisevan kuivasta luonteestaan huolimatta kyseessä on iso juttu koko yhteiskunnan kannalta. Vuonna 2017 työeläkkeitä maksettiin peräti 27 miljardilla eurolla. Suuressa menoerässä myös pieniltä tuntuvat indeksikorotukset tuovat helposti satojen miljoonien vuosittaisen lisäkustannuksen.

Eniten korotukset koskettavat silti lähes 1,5 miljoonaa nykyistä työeläkkeen saajaa. Heidän kohdallaan indeksikorotukset vaikuttavat suoraan jokapäiväiseen toimeentuloon ja ovat monesti ainoa jäljellä oleva tulotasoon vaikuttava tekijä, kun työura on jo päättynyt. Ensi vuoden alussa maksussa olevat työeläkkeet nousevat indeksikorotuksen seurauksena vajaat 1,5 prosenttia. Keskimääräisessä eläkkeessä se tarkoittaa noin 22 euroa kuukaudessa. 

Vuodelle 2019 ennustettu inflaatiovauhti on kuitenkin melko tarkalleen indeksikorotuksen suuruinen, eli eläkkeiden ostovoima polkee yhä paikallaan. Indeksointi nostaa eläkkeitä pitkällä aikavälillä hintoja enemmän, mutta kiihtyvän inflaation ympäristössä voi eläkkeiden ostovoima tilapäisesti pysyä paikallaan tai jäädä jälkeen. Tilanne on työeläkettä nauttivilla silti parempi kuin kansaneläkkeiden saajilla, koska kansaneläkkeeseen ei korotusta ole tällä kertaa luvassa lainkaan.

Eläkkeelle ehtii joulun jälkeenkin

Kun henkilö jää eläkkeelle, lasketaan uuden eläkkeen suuruus niin sanotulla palkkakertoimella, joka perustuu inflaation sijasta pääosin keskimääräiseen palkkakehitykseen. Yleensä palkkojen nousu on inflaatiota nopeampaa, mistä seuraa, että tarkkaan ottaen olisi taloudellisessa mielessä järkevää välttää vuoden lopussa eläköitymistä, ellei siihen muuten ole selkeää syytä. Kannustimet lykätä eläköitymistä tammikuulle ovat vahvat, koska tavanomaisen lisäkarttuman ja lykkäyskorotuksen päälle tulee palkkakehitykseen perustuva korkeampi indeksikorotus.

Harva pohtii tekniseltä tuntuvaa asiaa, mutta pienikin vaikutus kertautuu, koska se ulottuu jokaiseen kuukausittaiseen eläkkeeseen loppuelämän ajan. Tänä vuonna kahden indeksin ero on tavanomaista pienempi, keskimäärin alle 8 euroa kuukaudessa, mutta jopa näin pienen eron nykyarvo koko eläkeajalta on karkeasti ottaen 1800 euron luokkaa. Täsmälliseen lopputulokseen vaikuttaa jonkin verran oletettu diskonttokorko, mutta suuruusluokka on selvä. Yksilötasolla vaikutuksen ratkaisee lopulta jäljellä olevan elinajan pituus.

Vuodet seuraavat toisiaan kuin ketjun renkaat

Vuosi 2019 ei toki ole ainoa lajissaan, vaan lisää uusia vuosia on odotettavissa. Periaatteessa tavoitteeksi voisi ottaa seuraavan vuoden ja taas uuden isomman korotuksen. Eläkkeelle jäämiseen vaikuttavat kuitenkin monet tekijät, ja pidemmälle kevääseen edettäessä alkavat muut asiat olla päätöksessä ratkaisevampia kuin indeksointi. Asialla onkin merkitystä lähinnä niille, jotka olivat joka tapauksessa jäämässä eläkkeelle vuodenvaihteen tietämillä.

Jos on jo tehnyt päätöksen jäädä eläkkeelle kuluvan vuoden joulukuussa, ei kannata liikaa harmitella, koska tällä kertaa indeksoinnin synnyttämä tappio on historiallisesti ajatellen pienehkö. Suurimmillaan vaikutus oli vuosien 2009 ja 2010 vaihteessa. Sillä kertaa joulukuussa eläkkeelle jääminen laski koko työuran aikaisen eläkekarttuman arvoa kolmella prosentilla. Siinä puhutaankin helposti jo kymppitonnista ja poikkeuksellisen suurissa eläkkeissä jopa useasta kymmenestä tuhannesta eurosta. Täytyy siis vihata työtään syvästi, ellei valitse mieluummin yhtä lisäkuukautta töissä (josta toki maksetaan myös palkkaa). Veikkaan, että harvat niistä, jotka jäivät joulukuussa 2009 eläkkeelle, tulivat kuitenkaan pohtineeksi asiaa.

Yksittäinen suurempi indeksikorotus ei ole eläkepäivien onnistumisen kannalta ratkaisevan tärkeä asia, joka nousisi terveyden, lastenlasten tai edes putkiremontin kanssa samaan sarjaan. Kannattaa silti olla hereillä ja seurata tilannetta, kun eläköitymisen aika omalla kohdalla lähestyy.

Kiinnostuitko?
Tervetuloa Danske Bankiin.