Iso-Britannian pääministeri Theresa May ja Euroopan Unioni saivat lopulta aikaiseksi brexit-sopimuksen. Sopimuksen myötä Mayn kabinetti repesi, ja brexit-leiri vaatii luottamusäänestystä. Brexit-kapinalliset muodostavat äänekkään vähemmistön konservatiivipuolueessa. Heillä on tarpeeksi ääniä käynnistää epäluottamusäänestys, mutta ei tarpeeksi ääniä voittaakseen sitä. May joutuisi eroamaan, mikäli hän häviää luottamusäänestyksen. Eron myötä Britannian poliittinen tilanne olisi hyvin kaoottinen.
Keskeinen tuohtumusta aiheuttava asia sopimuksessa on Pohjois-Irlannin kohtalo. Sopimus jakaisi Iso-Britannian kahteen EU:n yhteismarkkinan säännösten suhteen. Iso-Britannia olisi vapautettu säännöksistä, mutta Pohjois-Irlanti joutuisi edelleen noudattamaan yhteismarkkinan säännöksiä. Konservatiivit kokevat sopimuksen loukkaavan Iso-Britannian itsemääräämisoikeutta ja siten rikkovan kansanäänestyksen tuloksen henkeä.
Danske Bankin päästrategi Valtteri Ahdin mukaan brexitin keskeinen koetinkivi ei ole edessä häämöttävä Mayn epäluottamusäänestys tai EU:n hyväksyntä, vaan äänestys Britannian alahuoneessa. Alahuoneen ennakoidaan äänestävän sopimuksesta joulukuun puolessa välissä. Konservatiivipuolueessa ja Pohjois-Irlannin Demokraattisessa unionistipuolue DUP:ssa vastustetaan sopimusta siinä määrin, että May tarvitsee Labour-puolueen ääniä äänestyksessä. Labourin äänet ovat taas epävarmoja.
Uskomme brexit-sovun toteutuvan, mutta hallitsematon brexit on varteenotettava skenaario. Hallitsematon brexit tarkoittaisi Britannian irtautumista EU:sta ilman sopimusta, mikä aiheuttaisi merkittävää vahinkoa Iso-Britannian taloudelle ja painaisi puntaa ja eurooppalaisten pankkien osakkeita. Jo nykyinen brexit-kohu on kuormittanut puntaa ja pankkiosakkeiden kursseja.
Talouden kannalta brexitin epävarmuus nakertaa kuluttajien luottamusta ja vähentää yritysten investointihaluja, mitkä jarruttavat Iso-Britannian talouden kehitystä. Iso-Britannian talous on ylipäätänsä kasvanut hitaammin kuin eurooppalaiset taloudet keskimäärin.
