Jaa

Instituutiot, kylmä sota ja kestävyysvaje

Jos unohdamme kehittää sellaisia instituutioita ja rakenteita kuin koululaitos tai työmarkkinat, riskeeraamme koko hyvinvointivaltiomme. Maailmalta löytyy monta esimerkkiä, joissa samoista lähtökohdista on päädytty täysin eri tilanteisiin, kirjoittaa pääekonomistimme Pasi Kuoppamäki.

 

Suomen talouspoliittisessa keskustelussa puhutaan paljon rakenteellisista uudistuksista. Sosiaali- ja terveyspalveluiden tuotanto pitäisi mullistaa väestörakenteen tuomien paineiden hoitamiseksi, työmarkkinoita pitäisi uudistaa työllisyysasteen nostamiseksi ja taksikilpailu vapautettiin jo. Lista eri tahojen esittämistä uudistuksista on pitkä ja hallituksen toimet etenevät välillä hitaasti. IMF ja luottoluokituslaitokset muistuttelevat uudistusten tärkeydestä, jotta talouden potentiaalinen kasvuvauhti nousee ja julkisen talouden kestävyys pystytään turvaamaan.

Liikaa ei silti kannata ahdistua, sillä monet rakenteet ovat Suomessa hyvässä kunnossa. Suomi on toimintaympäristönä vakaa ja instituutioihin, kuten oikeuslaitokseen, voi luottaa. Toimivista asioista kannattaa pitää kiinni ja heikompia rakenteita voi kehittää, sillä esimerkit maailmalta kertovat rakenteiden kehittämisen tärkeydestä. Meidän ei tarvitse pohtia öljyrikkaan Venezuelan kaoottista tilannetta verrattuna Norjaan tai Qatariin, sillä maiden lähtökohdissa on eroa. Hedelmällisempää on tarkastella instituutioiden vaikutusta samankaltaisista lähtökohdista ponnistaneiden yhteiskuntien kehitykseen.

Instituutioiden pitkät varjot

Brittiläinen imperiumi jätti kulttuuriperinnön ja institutionaalisen perusrakenteen siirtomaihin. Jamaika ja Singapore olivat molemmat saarivaltioita, jotka itsenäistyivät 1960-luvun alkupuolella. Tuolloin Jamaika oli hieman vauraampi ja talous nojasi etenkin maatalouteen, raaka-aineisiin ja turismiin. Singapore kärsi massatyöttömyydestä ja puhtaan veden puutteesta, toisaalta saarivaltio sijaitsi kauppareitin varrella. Itsenäistymisen jälkeen Jamaika on kärsinyt poliittisesta epävakaudesta, rikollisuudesta, korruptiosta ja huonosta julkisen talouden hoidosta. Maa on kasvattanut monta huippujuoksijaa viime vuosikymmeninä, mutta materiaalinen elintaso on kehittynyt heikosti.

Alun perin köyhempi Singapore on onnistunut nostamaan elintason moninkertaiseksi saavuttaen vauraiden länsimaiden tason. Markkinatalouden omaksuminen, satsaukset koulutukseen ja varsin tiukka oikeusjärjestelmä ovat auttaneet Singaporea kasvattamaan elintason aivan eri tasolle kuin alun perin vauraampi Jamaika. Singapore ei pärjää onnellisuusvertailussa aivan yhtä hyvin kuin Suomi, mutta Aasian sisäisessä vertailussa maa menestyy erinomaisesti. 
Neuvostoliittoa voinee pitää yhtenä modernin historian suurista tasapäistäjistä, mutta sen suuressa sylissä sodan runtelema Viro onnistui säilyttämään korkeamman elintason kuin Venäjä. Uudelleen itsenäisen Viron elintaso on noussut nopeasti ja korruptio on vähäisempää kuin monissa vanhoissa EU-maissa, joten jokin osa vanhoista instituutioista kesti neuvostoajan.

Kylmän sodan aikana Länsi-Saksa kehittyi huomattavasti vauraammaksi kuin Itä-Saksa, vaikka lähtökohdissa ei ollut merkittävää eroa. Saksojen jälleen yhdistymisestä on kulunut jo neljännesvuosisata. Institutionaaliset rakenteet ovat yhdenmukaistuneet ja Saksan itäisten osavaltioiden kehitystä on tuettu suurin summin, mutta länsi on yhä selvästi itää vauraampi. Instituutionaalisilla rakenteilla näyttäisi olevan pitkä varjo.

Pohjois-Korean ja Etelä-Korean välinen elintasokuilu on vielä Saksojakin massiivisempi, mutta esimerkkejä löytyy myös vapaista demokratioista. Yhdysvaltojen ja Meksikon rajalla sijaitsee Nogales niminen kaupunki, jonka raja-aita jakaa kahteen osaan. Daron Acemoglun James Robinsonin kirjan Why Nations Fail mukaan väestön etninen tausta ja luonnon olosuhteet ovat lähes identtiset kaupungin molemmissa osissa. Yhdysvaltojen parempien instituutioiden vuoksi rikollisuus on vähäisempää, tiet paremmassa kunnossa, vaalit vapaammat ja elintaso korkeampi rajan pohjoispuolisessa Nogalelissa.

Instituutiot hyvinvoinnin lähteenä

Mitä tästä kaikesta voi oppia? Että instituutioilla on maailmanlaajuisesti dramaattinen vaikutus elintasoon ja voimme olla paljosta ylpeitä Suomessa. Markkinatalous ja toimiva oikeusjärjestelmä ehkä turvaavat leivän pöytään, mutta samalla tarvitaan esimerkiksi vapaata lehdistöä varmistamaan kansanvalta ja kansanvaltaa turvaamaan onnellisuuden mahdollisuudet kaikille.

Samaan aikaan esimerkeissä korostuu tarve kehittää rakenteita muuttuvan maailman tarpeita vastaavasti. Kaikesta menestyksestä huolimatta Singaporea ja Suomea on yhdistänyt syntyvyyden nopea lasku viime vuosina, mikä omalta osaltaan aiheuttaa merkittäviä haasteita maiden julkisen sektorin ja eläkejärjestelmän kestävyydelle. Suomen ja Singaporen pitäisi saada irti enemmän tuottavuutta supistuvasta työvoimasta, vähentää etuisuuksia kuten eläkkeitä joko niiden suuruuden tai keston osalta, tai pystyä löytämään positiivisia keinoja syntyvyyden ja työperäisen maahanmuuton edistämiseksi.

Kiinnostuitko?
Tervetuloa Danske Bankiin.