Jaa

Mikä on talouden normaali korkotaso?

Suomeen on ehtinyt kasvaa asuntovelallisten sukupolvi, joka ei ole koskaan maksanut tuntuvaa viitekorkoa. Moni kysyykin, mikä on talouden normaali korkotaso finanssikriisin jälkeisessä maailmassa, kirjoittaa pääekonomistimme Pasi Kuoppamäki.

 

Länsimaiset keskuspankit ovat normalisoimassa rahapolitiikkaa, joka muuttui rajusti finanssikriisin seurauksena. Monien keskuspankkien oli pakko tarjota runsaasti likviditeettiä rahoitusmarkkinoille ja painaa korot historiallisen alas, jotta rahoituksen saatavuus voitiin taata, talouskasvu elvytettyä ja hintavakaus turvattua.

Markkinakorot ovat olleet jo liki vuosikymmenen huomattavasti aikaisempaa matalampia. Suomalaisille tutut euriborit ovat pysyneet negatiivisina noin 3 vuotta. Viime vuosien noususuhdanteessakin rahapolitiikkaa on kiristetty pienin askelin, jotta talouden elpyminen ei vaarantuisi.

Runsas likviditeetti ja matalat korot ovat ajaneet sijoituksia riskillisiin kohteisiin sekä tehneet velan hoitamisen edulliseksi. Ennen finanssikriisiä nähty 5 prosentin, saati 10 prosentin korko, joka oli arkipäivää 90-luvun alussa, kuulostaa muinaiselta historialta.

Korko on talouden tasapainottaja

Rahapolitiikan muutos aavistuksen korkeampien korkojen suuntaan näyttää nyt kuitenkin todennäköiseltä, koska talouskasvu on elpynyt ja inflaatiopaineet nousseet. Toisaalta maailmantalous näyttää erilaiselta kuin ennen ja matalat korot saattavat olla pysyvämpi ilmiö. Mutta mikä on normaali korkotaso? 

Talouden luonnollinen korko tasapainottaa investoinnit ja säästämisen, jolloin talous kasvaa väestörakenteen ja tuottavuuden antamissa puitteissa. Modernin rahapolitiikan näkökulmasta sopiva korko on myös sopusoinnussa hintavakauden kanssa, mikä osaltaan tasapainottaa talouden suhdanteita. Monet keskuspankit pyrkivät toki edistämään muitakin tavoitteita, kuten rahoitusmarkkinoiden vakautta ja hyvää työllisyyttä, mutta nämä tavoitteet eivät ole luonnollisen koron näkökulmasta yhtä merkittäviä.

Luonnollisessa korkotasossa tapahtui laskua jo ennen finanssikriisiä, jolloin luonnollinen reaalikorko (analyyseissä yleensä riskitön lyhyt korko) näyttäisi olleen 2 prosentin tuntumassa. Tutkimuksissa havaitaan tyypillisesti, että ikääntyminen alentaa sekä säästämisalttiutta että investointialttiutta. Investointialttius näyttäisi laskevan enemmän, joten väestön ikääntyminen luultavasti painaa korkotasoa, eli sijoittajat joutuvat hyvien sijoituskohteiden puutteessa tyytymään matalampaan tuottoon. Ikääntyminen ei ole ainoa muuttuja joka on vaikuttanut luonnolliseen korkoon, sillä viime vuosina nähty heikompi tuottavuuskehitys on myös vienyt korkoja matalampaan suuntaan. 

Talous yllättää aina, älä laiminlyö riskienhallintaa

Yhdysvalloissa keskuspankki julkaisee säännöllisesti avomarkkinakomitean jäsenten arvion pidemmän aikavälin nimellisestä tasapainokorosta, joka on noin 3 prosenttia. Tällöin reaalinen luonnollinen korko olisi noin 1 prosentti, koska inflaatiotavoite on 2 prosenttia. Nykyisessä korkeasuhdanteessa Yhdysvaltojen keskuspankki todennäköisesti nostaa koron hieman korkeammalle, jotta maan talouden ylikuumeneminen vältetään. Euroopan keskuspankki ei julkaise arvioita luonnollisesta korkotasosta, mutta toki ilmiötä on Euroopassakin tutkittu. Laskelmien, joita esimerkiksi Suomen Pankki on esittänyt, mukaan luonnollinen korko on laskenut finanssikriisin aikana lähemmäs nollaa. Tässä tapauksessa talouden tasapainottava nimelliskorko olisi vajaan 2 prosentin inflaatiotavoitteen huomioiden normaaliaikoina vain noin 2 prosenttia. Arvioihin sisältyy toki huomattavaa epävarmuutta.

Vaikka odotammekin Euroopan keskuspankin vähitellen kiristävän rahapolitiikkaa, näyttäisi korkotaso lähivuosinakin jäävän selvästi finanssikriisiä edeltäneen tason alapuolelle. Tämä ei kuitenkaan ole tae matalista koroista tai kehotus laiminlyödä riskienhallintaa. Talous on aina yllätyksiä täynnä ja velkasitoumukset voivat kestää vuosikymmeniä, joten korkoriskiltä suojautuminen voi silti varmistaa rauhalliset yöunet. Sijoittajan kannalta tilanne pysyy haastavana, eli riskitön reaalituotto näyttää edelleen jäävän laihaksi lähivuosina.

Kiinnostuitko?
Tervetuloa Danske Bankiin.