Viime vuonna yli 90-vuotiaiden japanilaisten määrä ylitti kahden miljoonan rajan, kun koko väestö on lähes 130 miljoonaa. Edellisenä vuotena syntyneiden japanilaisten määrä oli alle yhden miljoonan ensimmäistä kertaa sitten vuoden 1899, jolloin Japanissa alettiin pitää tilastoja.

Nämä kaksi lukua kertovat länsimaiden merkittävästä trendistä, jonka osalta Japani kulkee hieman edellä – elämme pidempään ja vanhusten osuus väestöstä kasvaa. Tulevaisuudessa yhä pienempi työikäinen väestö joutuu elättämään yhä suurempaa ikääntyvää väestönosaa.

Viime vuosina monet sijoitustrendit ovat syntyneet Kalifornian Silicon Valleyssä, mutta jos tämä väestön ikärakenteen muutos kiinnostaa, on parasta kääntää katse itään. Täällä voi tutustua ratkaisuihin, joita väestön ikääntymisen haasteisiin vastaamiseksi on kehitetty.

Japanissa ei riitä työntekijöitä

Kyse ei ole kuitenkaan pelkästään japanilaisen yhteiskunnan konkreettisten haasteiden ratkaisemisesta, vaan myös laajan osaamisen hyödyntämisestä uusilla kasvavilla markkinoilla. Japanin hallitus on tukenut viimeisen viiden vuoden aikana 98 japanilaisyritystä, jotka ovat kehittäneet robottiteknologiaa hoito- ja hoiva-alalle (carebots). Tähän mennessä panostus on tuottanut 15 kaupallista tuotetta.

Japani on nyt yksi maailman johtavista hoivarobottien valmistajista ja Japanin talousministeriö odottaa, että pelkästään Japanin kotimarkkinat ovat 3,8 miljardin arvoiset vuonna 2035, jolloin vähintään kolmasosa Japanin väestöstä on yli 65-vuotiaita. Tällä hetkellä markkinoiden kehittyessä liikevaihto on vielä rajallista.
Japanilaiset uskovat suureen vientipotentiaaliin, sillä monia muita maita odottavat pian samat haasteet kuin Japania. Tämä koskee esimerkiksi Saksaa, Italiaa ja Kiinaa.

Robotit töissä hoivakodeissa

Robotit voivat muun muassa auttaa nostamaan vanhuksia sängystä tai tukea kuntoutusharjoitusten tekemisessä. Robotti voi esimerkiksi olla vanhuksen seurana kävelyllä. Robotin anturit huomaavat, jos henkilö on kaatumassa. Silloin robotti voi auttaa löytämään tasapainon ja estää kaatumisen.

Panasonic on kehittänyt sängyn, jonka voi muuttaa pyörätuoliksi. Robottihylje Paro voi puolestaan rauhoittaa ja stimuloida dementiapotilaita. Paro on jo käytössä myös useissa tanskalaisissa hoivakodeissa. Pepper on Paron tapaan robotti, jota käytetään enemmän sosiaalisella kuin fyysisellä tasolla, mutta se voi myös vetää jumppatuokioita vanhainkodissa.

Paljon potentiaalia – myös sijoittajille

Sijoittajan kannalta hoito- ja hoivarobotit ovat vielä toistaiseksi pieni erikoistumisalue, jos verrataan tuotannon automaatioon. Mutta potentiaali on suuri tällä alalla ja koko robottiteknologian alueella.

Yhdessä pilvilaskennan ja tekoälyn kanssa robotit voivat parantaa tuottoa valmistusyritysten lisäksi myös monissa palveluyrityksissä, jossa ne voivat ottaa erilaiset palvelut hoitaakseen. Robotit voivat esimerkiksi pian hoitaa asiakaspuheluita.

Riippumatta siitä oletko itse nuori vai vanha, robotit tuovat mukanaan kiinnostavia sijoitusmahdollisuuksia.